Pinus sylvestris 'Globosa' -pallomänty ("bolltall")

Metsämännyn kääpiömuodot 'Globosa' ja 'Globosa Viridis' ovat saaneet nimen pallomänty. Näiden läpinäkymättömän tiheiden, 100—150 senttiä korkeiden ja yhtä leveiden pensaiden neulaset ovat noin sentin pituiset. Ne kasvavat yhtä hitaasti kuin kääpiömännyt ja viihtyvät samanlaisilla kasvupaikoilla kuin metsämänty. Lajikkeet menestyvät ainakin Etelä-Suomessa.

Pseudotsuga menziesii -douglaskuusi (douglasgran)
I-V(VI) 15–30 m x 5-9 m A-PvTuo Ra+++ Ca+

Douglaskuusi on erinomainen valoisten kasvupaikkojen koristepuu. Se ei kuitenkaan kestä erityisen hyvin saasteita. Laji sietää hyvin leikkaamista, minkä vuoksi sitä käytetään Keski-Euroopassa aitana. Ilmastollinen kestävyys vaihtelee sen mukaan, onko puu mereistä vai mantereista alkuperää.

Douglaskuusi on kotiseudullaan Pohjois—Amerikassa nopeakasvuinen pioneeripuu, joka valtaa kasvupaikan ensimmäisenä puuna metsäpalon jälkeen. Se sijoittuu valontarpeeltaan männyn ja kuusen välille. Puu kestää tilapäistä kuivuutta, muttei siedä märkää maata. Suomessa menestyäkseen se vaatii suhteellisen ravinteikkaan ja läpäisevän maapohjan.

Taimivaiheessa verhopuusto vähentää kevät-hallojen ja ahavan tuhoja. Taimet kasvavat helposti ensimmäisinä vuosina liian myöhään syksyllä ja latvan kärki paleltuu talven tultua. Vauriot korjaantuvat yleensä itsestään ja kasvurytmi vakiintuu puiden varttuessa. Douglaskuusi on nuorena nopeakasvuinen ja kasvu jatkuu voimakkaana vielä yli 200—vuotiaaksi Pohjois—Amerikassa. Se onkin yksi pitkäikäisimmistä havupuista ja kuuluu maailman suurimpiin puulajeihin. Mutta Suomessa sen arvioidaan nyt elävän keskimäärin 100—vuotiaaksi kaupunkipuistoissa kasvaessaan.

Douglaskuusen latvus on aluksi kartiomainen, täysi-ikäisenä pyöreähkö. Pitkät oksat kasvavat yläviistoon selvinä kiehkuroina. Rungon kuori on nuorilla puilla sileä ja harmaa. Jo keski-ikäisillä douglaskuusilla kaarna on uurteista ja korkkimaista, ja vanhoilla puilla kuori voi olla yli 30 cm paksua.

Neulaset ovat 2—4 cm pitkiä, tumman- tai sinivihreitä ja niiden alapinnalla on kaksi vaaleaa juovaa. Kävyt ovat douglaskuusen paras tuntomerkki. 5—10 cm pitkien, riippuvien käpyjen terävät peitinsuomut näkyvät selvästi käpysuomujen välistä.

Kävyt, neulasoksa kuva. conifer.com.au

Douglaskuusen oksa ja käpyjä lähde: .wnps.org/native-plant-directory/208-pseudotsuga-menziesii

Vasemmalta oikealle: Douglaskuusi 20m wikibedia, Pinus Peuce 15m wikibedia, Nuori sembramänty 5m Rengon taimitarha, Kanadantuija 12m Rengon taimitarha