Thuja ocddentalis - pallotuijat (klottuja)

Pallotuijat kasvavat pääsääntöisesti hyvin hitaasti ja menestyvät ainakin keskiSuomessa saakka. Esimerkiksi kirkkaanvihreä, talvella ruskehtava 'Danica' saavuttaa 20 vuodessa puolen metrin korkeuden. Sen erittäin tiheät haarat harittavat pystysuoraan. Samankaltainen, mutta tummempi 'Tiny Tim' sekä 'Little Champion' ja 'Little Giant' ovat yhtä pieniä.

Sen sijaan talvella harmahtava, pystyoksainen pallotuija 'Globosa' kasvaa yli metrin kokoiseksi palloksi. Noin metrin korkea 'Hoveyi' on heleänvihreä ja munanmuotoinen, ja sen sivuhaarat ovat pystysuoria. Himmeä, talvella ruskeanvihreä 'Recurva Nana' tulee noin 150 senttiä korkeaksi naurismaiseksi pensaaksi, jonka oksat kaartuvat kärjistään. 'Woodwardii' on munanmuotoinen, enintään 150-senttinen, tummanvihreä ja tiheä pallotuija.

Thuja ocddentalis - pilarituijat (pelartuja)

Pilarituijat kehittyvät huomattavan kapeiksi lyhyiden sivuoksien vuoksi. Läpi vuoden tummanvihreä 'Columna' voi tulla jopa 8 metriä korkeaksi, mutta yleensä se on noin viisimetrinen. Tummalehtinen 'Fastigiata' kasvaa vieläkin isommaksi, sillä 10-metriset puut eivät ole lainkaan harvinaisia. Fastigiata-lajike menestyy IV-vyöhykkeellä saakka, erityisen suotuisilla paikoilla vyöhykkeen verran pohjoisempana. Se on lahonkestävä ja pitkäikäinen puu sopivan varjoisalla ja kosteahkolla kasvupaikalla. Se viihtyy auringossa vain, jos maa pysyy kosteana. Maan on syytä olla ravinteikas, ilmava ja vaikkapa turvetta sisältävä.

Thuja plicata - jättituija (jättetuja)
I-III 15–20 m x 4-5 m Pv-V Tuo-Kos Ra+++ Hu+

Upean jättituijan menestyminen riippuu alkuperästä. Parhaimmillaan puut ovat kasvaneet suotuisilla paikoilla 50 vuodessa yli 15-metrisiksi. Tällä hetkellä viljeltävät jättituijat soveltuvat vain Etelä-Suomen oloihin.

Pystyn kartiomainen latvus muuttuu vanhemmiten epäsäännölliseksi. Lehtevät oksat ovat selvästi riippuvammat ja ruskehtava talviväri on heikompi kuin kanadantuijalla. Lehdet ovat tummanvihreitä ja kiiltävämpiä kuin kanadan- ja koreantuijalla. Lehden alapinta on harmaanvalkoinen.

Jättituija kasvaa nopeammin kuin em. tuijalajit. Sen kotiseuduilla Pohjois-Amerikassa kasvu jatkuu voimakkaana yli 200 vuoden ikään asti. Luonnonmetsissä jättituija on usein kliimaksipuulaji yhdessä lännenhemlokin kanssa. Länsi-Kanadassa intiaanit veistivät toteeminsa jättituijasta.

Thujopsis dolabrata - hibatuija (hiba)
I-H 100–200 x 150–250 cm Pv Tuo-Kos Ra+++ Hu+

Leveä, pensasmaiseksi jäävä hibatuija on kotoisin Japanista. Se kestää erittäin voimakasta varjostusta, mutta kasvualustan suhteen laji on vaativa. Hidaskasvuisen hibatuijan latvus on nuorena säännöllinen ja leveän kartiomainen.

Oksat ovat selvissä kiehkuroissa. Paksut lehdet kiinnittyvät leveisiin kasvaimiin pareittain vastakkain. Lehdet ovat suomumaisia, 4—6 mm pitkiä, kiiltävän tummanvihreitä, alta suomun reunoja ja keskisuonta lukuun ottamatta valkoisen vahan peittämiä. Kukinnalla ei ole koristearvoa. Kävyt ovat miltei pallomaisia, 12—15 mm pitkiä.

Jättituija. kuva. plantmaster.com

Hidatuijan lehdyköitä alapuolelta katsottuna. kuva. eol.org