Hydrangea – hortensiat

Hortensiat viihtyvät parhaiten kevyesti varjoisessa, tuoreessa, runsasravinteisessa ja happamassa kasvupaikassa. Niiden kukinnot ovat tuoksuttomia ja koostuvat monilla lajikkeilla pelkästään steriileistä kukista. Taimia käsiteltävä varoen hauraiden oksien takia.

Valkokukkainen pallohortensia on matala keski- ja loppukesällä kukkiva pensas. Hangen yläpuoliset versot paleltuvat usein jopa eteläisimmässäkin Suomessa, vaikka lajike voi pärjätä lumen alla jopa IV-vyöhykkeellä saakka. Pensas voidaan leikata jopa vuosittain keväällä alas tai siitä poistetaan vain paleltuneet versot. Runsaasti tyvivesoja kasvattavan, tiheän pyöreähkön pensaan lehdetkin ovat lähes pyöreät. Haarat ovat paksut, vaaleanruskeat, vanhana harmahtavat. Niukasti haaroittuneet paksut juuret leviävät laajalle. Kukinta kestää pitkään heinä—syyskuussa. Pallomaiset, valkoiset, jopa 20—30 cm leveät kukinnot ovat täysin steriilit. 'Annabelle' on erityisen isokukintoinen laji.

Minnesotasta Yhdysvalloista löytynyt jalohortensia, joka sai kauppanimen Endless Summer, on ensimmäinen jalohortensian kanta, joka kukkii kesällä vaikka paleltuisi lähes maata myöten. Kukat kehittyvät sekä vanhoihin että uusiin versoihin, minkä vuoksi pensas pystyy kukkimaan Suomen oloissa talvivaurioista huolimatta. Kukinta jatkuu heinäkuun puolivälistä syksyyn. Pallomaisista kukinnoista tulee happamassa siniset, runsaasti kalkitussa maassa roosat. Jalohortensian kasvupaikan täytyy olla lumen peitossa talvella ja maan läpäisevää ja tuotetta. Tarvittaessa vetsot suojataan talveksi havuilla ja juuristoalue katetaan lehdillä tai talvisuoja-turpeella. Kate poistetaan vasta maan sulettua keväällä ja paleltuneet veisot leikataan pois. Pyöteähköt isot lehdet puhkeavat oksille myöhään keväällä.

Nukka-angervo

Pallohortensia.