Tämä pensas oli nimetty vanhoissa Viljelykasvien nimistöissä pikkuherukaksi, sillä lamoherukka-nimi oli annettu aiemmin kirjallisuudessa Ribesprocumbens -herukalle, jota ei kuitenkaan ole koskaan viljelty. Niinpä lamoherukan nimi siirrettiin lajille Ribes glandulosum.

Lamoherukka laji hyvin talvenkestävä ja terve se leviää tehokkaasti pitkien versojen ja nopean kasvunsa ansiosta, sekä valossa että varjossa.

Lamoherukalla ei ole erityistä leikkaustarvetta. Taimet voidaan istuttaa katteisiin, vaikka maata myöten suikertavat versot juurtuvat melko hyvin maahan. Pisimmät versot ovat 150 cm pitkiä. Niihin kasvaa seuraavana vuonna pystyt tai kohenevat haarat.

Lehdet puhkeavat jopa huhtikuun lopussa Etelä-Suomessa. Toisaalta lamoherukka tuleentuu hyvin varhain, usein elokuun lopussa. Syysväri on valoisalla paikalla viinin- tai oranssinpunainen ja näyttävä myös sateisena syksynä. Kukinta alkaa pian lehtien puhkeamisen jälkeen, kevään säistä riippuen toukokuun alussa tai puolivälissä. Kukinta kestää 2-3 viikkoa. Punertavia kukkaterttuja kehittyy avoimella paikalla runsaasti. Marjat kypsyvät punaisiksi keskikesällä, mutta eivät säily pensaassa kauan.

Ribes aureum - kultaherukka (gullrips)
I-V 150 cm x 150 cm A-PvTuo Ra+++ Hu+ Sa+

Alkukesällä runsaasti kukkiva, tiheäversoinen ja kasvupaikan suhteen vaatimaton kultaherukka sopii vaikkapa aidanteeksi. Se suosii kalkkipitoista multamaata ja viihtyy parhaiten auringossa, mutta sietää varjoakin. Tuulen-, suolan- ja ilmansaasteiden kestävyys ovat melko hyvät. Ilmastollinen kestävyys vaihtelee eri kultaherukkakannoilla, joista kestävimpiä kasvatetaan VI—vyöhykkeellä saakka. Lyhytikäistä pensasta leikataan säännöllisesti, sillä se risuuntuu nopeasti. Se uusiutuu kuitenkin melko hyvin ja kestää jopa alasleikkauksen.

Kultaherukka on melko nopea- ja pystykasvuinen, vanhana kaarevahaarainen. Versot ovat keltaruskeat, vanhemmiten harmaanruskeat. Juurivesoja kasvaa melko paljon. Juuristo on leveä ja harva. Varhain keväällä puhkeavat lehdet saavat aikaisin syksyllä kirkkaan punaisen, joskus keltaisen ruskaasuun. Kukinta alkaa yleensä toukokuun lopussa ja kestää pari, kolme viikkoa. Keltaiset tuoksuvat kukat sijaitsevat riippuvissa tertuissa kääpiö-versoissa. Kiiltävän mustat marjat ovat syöntikelpoiset.

Kultaherukka.

Lamoherukka