Lumimarja leikataan säännöllisesti noin viiden vuoden välein, sillä pensas tulee vanhana risuiseksi. Laji on melko nopeakasvuinen ja leveä, oksat hieman nuokkuvat ja vaaleanruskeat. Juurivesoja kasvaa runsaasti erityisesti kuivalla kasvupaikalla. Tiheä ja vahva juuristo sitoo maan tehokkaasti.

Lehdet puhkeavat aikaisin keväällä, toisaalta ne saavat keltaisen syysvärin myöhään syksyllä. Lehdet ovat tummat, sinertävänvihreät ja pyöreähköt. Kukinta kestää pitkään heinäkuusta syyskuuhun, mutta sillä ei ole koristearvoa, sillä punavalkoiset kukat ovat hyvin pienet. Ne avautuvat saman vuoden versojen lehtihankoihin ja edellisen vuoden versojen sivuhaaroihin. Valkoiset marjat koristavat pensasta talvella; marjat ovat kuivia, mauttomia ja lievästi myrkyllisiä.

'Arvid' eli "kääpiölumimarja" (tuvsnöbär)

on kaikin tavoin pienempi ja hillitymmin kasvava kuin valkolumimarja. Pensas on 40–50 cm korkea ja noin 100 cm leveä viisivuotiaana. Se menestynee vyöhykkeillä I—IV. Kääpiölumimarjat sopivat maanpeitekasveiksi sekä aurinkoon että varjoon. Hyvän suo-lankestävyyden vuoksi tätä lajiketta suositellaan Ruotsissa tiealueille.

'White Hedge' -Hollanninlumimarja (Doorenbos-ryhmä)

Sillä on erityisen suuret valkoiset marjat. Sen menestymisaluetta ei toistaiseksi tiedetä.

Symphoricarpos x doorenbosii 'White Hedge', joka tunnetaan myös nimellä 'Snowberry', on Symphoricarpos-suvun lajike, joka tunnetaan pienistä, valkoisista tai vaaleanpunaisista kukista ja värikkäistä marjoistaan. Tämä lajike on arvostettu sen tiheästä, valkomarjaisesta pensasaitasta, joka sopii täydellisesti puutarhan reunoille ja yksityisyyden suojaamiseen.

Tämä laji voidaan sijoittaa 1900-luvun alkuun, jolloin hollantilainen puutarhaviljelijä Jan F. Doorenbos sen ensimmäisen kerran kasvatti. Siitä lähtien siitä on tullut suosittu koristekasvi ympäri maailmaa. Se on tunnettu kestävyydestään, monipuolisuudestaan ja helposta huollosta, joten se on loistava vaihtoehto kaikentasoisille puutarhureille.

lähde. letsgoplanting.co.uk

Hollanninlumimarja kuva. letsgoplanting.co.uk

Kääpiölumimarja Kuva. harviala.fi