LENTO-OSASTO Kuhlmeyn Stukamuodostelma ilmassa kesä-heinäkuun vaihteessa 1944.

TALIN-IHANTALAN taistelun riehuessa Päämaja halusi tietää, onko Terijoen-Viipurin radalla tulossa lisää neuvostojoukkoja alueelle. Taivas oli täynnä Neuvostoliiton lentokoneita. Tehtävä oli epätoivoinen. Tiedustelulennolle lähtivät lentäjä-ässä Hans Wind ja vääpeli Niilo Katajainen. Sää oli 28. kesäkuuta 1944 kirkas ja taivas pilvetön. Piilopaikkoja ei ollut. Parivaljakko havaittiin Viipurin yllä. Seitsemän nopeaa Jak-9-konetta oli pian heidän kimpussaan, ja lisää neuvostokoneita saapui jatkuvalla syötöllä. Taistelun alhaalta nähneet arvioivat, että lopulta kahta suomalaista oli vastassa 120 neuvostohävittäjää. Ilmassa oli sekava mylläkkä, josta alkoi putoilla punatähdin koristeltuja koneita. Suomalaiset ehtivät pudottaa viisi vastustajan hävittäjää, kunnes Aircobran 37 mm:n ammus räjähti Windin selkäpanssarissa niskan kohdalla. Toinen ammus tuli lasin läpi olkapään yläpuolelta ja rä-jähti Messerschmittin mittaristossa.
KESÄKUUN lopulla Neuvostoliitto oli pakko pysäyttää. Taistelut olivat kuluttavia ja kaoottisia niin maassa kuin ilmassa. Osa joukoista vetäytyi yhä taaksepäin. Suomalaisten asemissa ajeli Neuvostoliiton panssarivaunuja. Paitsi Suomen jalkaväki tärkeässä roolissa olivat myös tykistö ja ilmavoimat, jotka hyökkäsivät tarkalla tulellaan puna-armeijan hyökkäyskeskityksiä hajottamaan. Neuvostoliitto lähetti Suomen kimppuun jatkuvalla syötöllä pommikoneita, jalkaväkeä kiusanneita maataistelukoneita ja näiden turvana pyörineitä hävittäjiä. Suomen lentäjät tekivät työtä vuorotta, jotta vihollisuhka ilmasta saataisiin torjuttua.
YKSI tärkeimmistä suomalaisten kohteista oli Talin sillat, jotka tuhoamalla rintama saatiin eristettyä Neuvostoliiton taustatuen ulottumattomiin.