 ASELEVON jo tultua neuvostojoukot jatkoivat paikoin tulitusta. Saimaan kanavan lähellä sijainneessa asemassa arvioidaan tilannetta. |
|
SUOMEN päättäjät olivat ahtaalla, mutta presidentti ja hallitus nielivät ennakkoehdot. Vaihtoehto olisi ollut sodan jatkaminen Saksan kanssa loppuun saakka. Suomen armeija oli varustetäydennysten jälkeen suhteellisesti vahvempi kuin koskaan aiemmin tai myöhemmin, mutta Mannerheimin mukaan Suomen häviö riippui vain Neuvostoliiton tahdosta ja aikataulusta. Neuvostoliitto lisäsi painetta vaatimalla nopeaa kannanottoa. Kansanedustajat jouduttiin kutsumaan koolle jopa Yleisradion avulla. Dramaattisessa istunnossa 2. syyskuuta. Neuvostoliiton ennakkoehdot hyväksyttiin äänin 108-45. Vastaan äänesti IKL:n ohella puolet Kokoomusta ja lähes koko Maalaisliitto. Aselevon tuli alkaa 4. syyskuuta. SUOMALAISET lopettivat tulituksen päätöksen mukaan, vaikka sen perille saaminen kaikille joukoille oli vaikeaa. Puna-armeija jatkoi sen sijaan tulitusta vielä vuorokauden. Suomalaisia käskettiin olemaan vastaamatta tähän, mutta hyökkäykset tuli torjua. Episodi vaati 20 suomalaista kaatunutta. Haavoittuneita oli 71 ja kadonneita kahdeksan. Tapahtuman syitä pohditaan edelleen. Rankaisiko Moskova siitä, että stressaantuneen Hackzellin eduskuntapuheesta oli pudonnut maininta Saksan-suhteiden katkaisemisesta? Virhe korjattiin tiedotteella. Simputettiinko sodan pientä kakkosta? Vai eikö tieto vain mennyt ajoissa läpi puna-armeijan suuren koneiston? Verenvuodatus oli joka tapauksessa loppunut ja Suomen valtuuskunta valmistautui Moskovan-matkalle. Saksan lähetystö ja Etelä-Suomessa olleet saksalaiset joukot poistuivat maasta. Rauhaan oli silti vielä matkaa. |
