TV1:n järjestämässä kolariesityksessä havainnollistettiin, mitä käy jos ajaa risteykseen liian lujaa. Rajun näköisessä törmäyksessä isä-Holger tälläsi poikansa ajaman auton kylkeen satojen porilaisen ihmetellessä järjestettyä kolaria. Karpon tutun pisteliäässä haastattelussa Hans Laine ei tinkinyt viileydestään: nahkatakissa, otsatukassa ja virne kasvoilla hän oli kuin ilmetty Suomen Steve McQueen. Sen jälkeen Hans Laineen nimi, monesti koristeltuna ylisanoilla »nuori ajajakomeetta», tuli entistäkin tutummaksi urheilusivujen lukijoille: Keimolan kuuden tunnin ajoissa syyskuussa 1966 isän parina Plymouth Valiantilla, taistelemassa röykkyisessä Akropolis-rallissa Datsunilla seuraavana vuonna.

kaksi vuotta vanhemman Leo Kinnusen parina Porschella. Vuoden 1969 Jyväskylän suurajoissa hän johti koko kilpailua ennen Hannu Mikkolaa ja Kinnusta, mutta matka Porschen ratissa katkesi teknisiin ongelmiin kriittisellä hetkillä. Laineen ura oli siinä vaiheessa lopullista kansainvälistä läpimurtoa vailla. REITTI HUIPULLE syntyi mitäpä muuta kuin rahan ansiosta tai tässä tapauksessa ehkäpä sen takia. Elettiin vuoden 1969 loppusyksyä, kun legendaarinen Juan Manuel Fangio halusi Leo Kinnusen kisaamaan Argentiinaan. Tämä oli juuri voittanut Pohjolan kolmen osakilpailun mittaisen Nordic Challenge Cupin AAW:n Porsche 908:lla.

Hanke kaatui neuvottelupöydällä: kitkerien neuvottelujen jälkeen Kinnunen ei suostunut allekirjoittamaan Antti Aarnio-Wihurin suojatilleen tarjoamaa uutta kolmevuotista ajajasopimusta, vaan tarttui Porschen tehdastallin etuja nauttineen John Wyerin tiimin kauden mittaisen tarjoukseen. Autokaupassa varansa luonut Aarnio-Wihuri päätti sen jälkeen suoraviivaiseen tyyliinsä, ettei Etelä-Amerikan valloitus kaadu Kinnuseen: talli lähtee Buenos Airesin teille kokemattoman Laineen sekä Van Lennepin johdolla ennen kuin keskittyy urheiluautojen MM-sarjaan. Fangiolle ei nähty tarpeelliseksi ilmoittaa, että kuskin nimi oli vaihtunut Kinnusesta Laineeksi. Mukana matkassa oli Hannu Kahi, joka oli päätynyt Aarnio-Wihurin palvelukseen loppuvuodesta 1968 Finnairin Frankfurtin-asemapäällikön tehtävistä. Tallipäällikkö todisti vierestä, miten Laine näytti saman tien kykynsä vieraissa olosuhteissa, ensin paikallisessa 1000 kilometrin kestävyyskisassa sekä sen jälkeen »Buenos Airesin 200 mailin» nimeä kantaneessa tapahtumassa, jossa ajettiin 26 kierrosta. »Laine esitti Argentiinassa todella hienoja otteita. Meillä oli teknisiä vaikeuksia, mutta muistan mitä vauhtia Hasse otti välillä kärkeä kiinni. Kansa hurrasi villisti, kun tuntematon suomalainen painoi Porschella nopeammin kuin muut», Kahi muistelee.

Hans Laine ja Leo Kinnunen Keimolan 500 kilometrin ajoissa 1968.