 |
Hannu Mikkola pääsi vuonna 1970 juhlimaan Azteca-stadionille jo ennen Peléä ja muita brassifutaajia. Yli 25 000 kilometrin pituinen Lontoo-Meksiko-ralli oli uskomattoman kova kilpailu.
Se alkoi Lontoosta, jatkui muualla Euroopassa, kulki halki Etelä-Amerikan ja päättyi Meksikoon - ja sen voitti suomalaiskuljettaja Hannu Mikkola. Vuoden 1970 Lontoo-Meksiko-ralli oli uskomaton ja vaarallinen kilpailu. Sellaista ei pystytä järjestämään enää koskaan. »Yli 25 000 kilometriä ajettiin. Reitti meni 26 maan kautta. Olihan se todella kova urakka», Floridasta tavoitettu Mikkola muistelee. Kesäkuussa 1970 Brasilia voitti jalkapallon maailmanmestaruuden lyötyään finaalissa Italian maalein 4-1. World cupin finaali pelattiin Mexico Cityssä. Muutamia viikkoja aiemmin Mikkola juhli samalla stadionilla Lontoosta Meksikoon ajetun World Cup-rallin voittoa. Brittilehden sponsoroima »Daily Mirror World Cup Rally» päättyi Azteca-stadionille neljä päivää ennen jalkapallon MM-kisojen avausottelua.
VUONNA 1968 ajetun Lontoo-Sydney-rallin onnistuminen ja sitä kohtaan osoitettu kiinnostus johtivat siihen, että syntyi ajatus vielä rankemman maratonrallin järjestämisestä. Australialainen mainosguru Wylton Dickson ei tiennyt ralliautoilusta juuri mitään, mutta keskusteltuaan eräissä juhlissa ralli-tähti Paddy Hopkirkin kanssa hän kysyi: Miksi emme järjestäisi World Cup-rallia? Sehän järjestettiin. Rallikilpailun ja jalkapallon MM-kisojen ainutkertaiseen yhdistämiseen vaikutti se, että Englanti oli voittanut maailmanmestaruuden kotikisoissaan 1966, ja seuraava kisaisäntä oli Meksiko 1970. Lontoo-Meksiko-rallin startti oli Wembleyn stadionilla 19. huhtikuuta. Yli 25 000 katsojaa saapui seuraamaan tapahtumia, kun
 Hannu Mikkolan ja Gunnar Palmin nimikirjoitukset kiinnostivat englantilaisia moottoriurheilun ystäviä. |
Varsinkin Ford ja British Leyland lähtivät suurella panostuksella taistelemaan siitä, että omaa automerkkiä voitaisiin mainostaa rallin voittajana. Peräti 25 750 kilometrin pituista kilpailua pidettiin erinomaisena markkinointimahdollisuutena. Ford rakensi ensimmäisen korimallin Escortistaan 1850 GT -version. »Koria oli vahvistettu samalla tavalla kuin ennen Safari-rallia. Autossa oli työntötanko-kone, jossa ei ollut kuin 135 hevosvoimaa. Siihen päädyttiin, koska Twin Camin moottoriin olisi ollut vaikeampaa tehdä remonttia», Mikkola kertoo. British Leylandin talleista Triumph käytti 2.5 PI -mallia ja Austin kilpaili kolmella erilaisella autolla. Ranskalaisvalmistajista mukaan lähti Citroen.
Neuvostoliitosta saapui Moskvitshin tehdastalli. Viidestä »Mossesta» kolme pääsi maaliin. Kisan järjestäjät olisivat halunneet, että rallin reitti olisi käväissyt myös Neuvostoliitossa, mutta se ei toteutunut. Triumphit olivat tehokkaampia kuin Ford Escortit, mutta painavampia. Autoissa sai olla kolmen hengen miehistö, ja kahdessa Triumphissa sellainen oli, mutta ei Fordeissa. Mikkola kuului voittajaehdokkaisiin, mutta monet pitivät vielä suurempana ennakkosuosikkina Rauno Aaltosta. Kolmas suomalaiskuljettaja oli Timo Mäkinen, joka myös ajoi tehdastallin Escortilla.
 |
Bulgariassa ja Jugoslaviassa tiet olivat tosi huonossa kunnossa, Muistan yhden kohdan, jossa silta kesti juuri ja juuri ylittämisen, Se oli kuitenkin vasta alkua.
Fakta
Lontoo-Meksiko-ralli 1970 (Daily Mirror World Cup Rally)
1. Hannu Mikkola-Gunnar Palm,
Ford Escort 1850 GT, 9 tuntia ja 7 minuuttia (aikarangaistuksia)
2. Brian Culcheth-Johstone Syer,
Triumph 2.5 PI, 10 tuntia ja 25 minuuttia
3. Rauno Aaltonen-Henry Liddon,
Ford Escort 1850 GT, 10 tuntia ja 46 minuuttia
4. Paddy Hopkirk-Tony Nash-Neville
Johnson, Triumph 2.5 PI, 12 tuntia ja 26 minuuttia
5. Timo Mäkinen-Gilbert Staepelaere,
Ford Escort 1850 GT, 14 tuntia ja 31 minuuttia
Kisaan starttasi 96 autoa, joista 23 pääsi maaliin.
