»Olihan se voitto jotain aivan uskomatonta. Ajatella nyt, että ajettiin kolme päivää kunnolla kisaa, ja sitten toinen oli maalissa vain auton verran toista edellä toista. Se oli ihan hullu taistelu», Grönholm, 51, muistelee nyt. »Loebin kukistaminen vaati silläkin kertaa täydellistä onnistumista, ja ilmeisen hyvin me siinä onnistuimme. Ei sellaista sadasosapeliä olisi uskonut kokevan», Bossen kartanlukija Timo Rautiainen puolestaan virnistelee.
UUDEN-SEELANNIN rallin sunnuntai oli alusta loppuun hurjaa kaksintaistelua. Välillä johti Loeb, sitten taas Grönholm. Kisan toiseksi viimeisellä erikoiskokeella Grönholm nousi kärkeen 0,7 sekunnin erolla. Kun viimeinen pätkä starttasi, molemmilla tähdillä oli vain yksi ajatus mielessään: kaasu pohjaan ja äkkiä!
»Muistan tulleeni pätkän niin kovaa kuin siinä tilanteessa ikinä pystyin. Jos yhdessäkin mutkassa olisi tullut jarrutettua enemmän, niin osat olisivat vaihtuneet», MM-kultaa vuosina 2000 ja 2002 juhlinut Grönholm tietää. Rautiainen muistaa pätkän yhä kuin eilisen päivän. Rautiainen ei ole unohtanut erityisesti mutkaa, jossa inkoolaiskuski hetkeksi nukahti. »Viimeisellä erikoiskokeella teimme ajovirheen - tai siis Bosse teki, minähän istuin vaan kyydissä», Rautiainen sanoo ja naurahtaa perään.
»Joka tapauksessa maaliintulon jälkeen oli vielä puristettava rystyset valkoisina. Sai todella jännittää, tuleeko se Loeb sieltä vielä ohi vai. Usein oli tullut, vaan ei sillä kertaa.» Voittomarginaali oli lopulta MM-historian pienin. Sen myötä Grönholm nousi MM-pisteissä kymmenen pisteen karkumatkalle ennen Loebia, pitkäaikaista arkkivihollistaan. »Minä tuuletin aivan perhanasti sitä voittoa. Se maistui kyllä poikkeuksellisen makealta», Grönholm innostuu yhä. »Kerrankin pääsi syöttämään Loebille karvasta kalkkia.» Ensimmäisen MM-kultansa 2004 kaasutellut Loeb oli niukan tappion varmistuttua katsonut hölmistyneenä tulosmonitoria. Yksi lyhyt lause oli päässyt hänen suustaan:
»Shit!»
Pian voittamaan tottunut ranskalainen oli kuitenkin kohauttanut vain olkapäitään ja kääntänyt katseensa jo eteenpäin. Loeb oli tunnettu siitä, että hän mieluummin jäi kakkoseksi ja keräsi maailmanmestaruustaistelun kannalta tärkeitä MM-pisteitä kuin riskeerasi kaiken menestyksen riskeillä. »Meillä oli kova taistelu Marcuksen kanssa ja hän oli 0,3 sekuntia nopeampi. Se on turhauttavaa, mutta minkä sille voi», Loeb harmitteli tuon kisan jälkeen. |