Mikäli Maan pinta on aina ollut nykyisen laajuinen, laattojenliikuntateoria kävisi erääksi selitykseksi. Tämä teoria käsittelee kuorikerroksen laattojen syntyä ja liikettä. Ajatus on melko uusi, eikä sitä ole hyväksytty lopullisesti edes teorian esittäjien keskuudessa. Jotkut arvelevat laattoja olevan kaksikymmentä, jotkut vain kuusi kappaletta. Ne liikkuvat 1—5 senttimetriä vuodessa. Kun laatat kohtaavat toisensa, ne vääntyvät, halkeilevat, poimuttuvat ja murtuvat. Törmäys saattaa olla raju, jolloin syntyy vuoristo. Näin muodostui Himalajan vuoristo, kun Intian ja Aasian mannerlaatat hiertyivät yhteen.

Laatat voivat törmätä toisiinsa rauhallisestikin, jolloin toinen laatoista liukuu toisen alle painuen kohti Maan keskustaa. Laatat vajoavat alaspäin hauta-alueilla, jotka myös ovat laatta-liikuntojen aiheuttamia. Geologit sanovat, että Maa nielee laatat hautojen kohdalla.

Mitä sitten tapahtuu tulevaisuudessa? Syntyykö Afrikkaan uusi meri? Luiskahtaako Kalifornia mereen? Itä-Afrikan hautavajoama ulottuu Mosambikista Etiopian halki Punaisellemerelle, ja se on levinnyt vajaat kymmenen kilometriä viimeisten 20 miljoonan vuoden aikana. Tämä on saanut eräät tutkijat uskomaan, että manner jakaantuu kahtia ja uusi meri syntyy. Itä-Afrikan hautavajoaman leviäminen on geologisestikin ottaen ollut hidasta: samassa ajassa Punainenmeri ja Adenin lahti ovat levinneet 360 kilometriä. Etelä-Kalifornian kohtalo on toinen asia. Se sijaitsee Tyynenmerenlaatan reunalla, joka on liukumassa Amerikan laatan ohi San Andreasin siirrosta pitkin. Jos nykyinen liike jatkuu, osa eteläistä Kaliforniaa kulkeutuu luoteeseen Tyynellemerelle muuttuen saareksi, samoin kuin kävi Madagaskarille sen erotessa Afrikasta. Joka tapauksessa Kalifornia tulee jatkossakin olemaan seismisesti aktiivista aluetta.

Punaisellamerellä (yllä) laatat liikkuvat toisistaan erilleen, ja uusi valtameri saattaa syntyä. Kun kuoren laatat törmäävät toisiinsa, ne kuluvat hautasyvänteissä (vasen). Näiden hautojen viereen syntyy uusia vuorijonoja.