| Merten salaisuudet 1977 nro: 32 | |||
| Kotisivuille / Merten salaisuudet lehden arkistoon | |||
| Palat yhteen | ![]() |
||
|
|||
| Ajatus siitä, että kaikki manteret olisivat kerran muodostaneet yhtenäisen suurmanteren, syntyi kun maailmankartat saatiin entistä tarkemmiksi. Tutkijat kokosivat nyt manteria yhteen, kuin maapallo olisi ollut suuri palapeli. Rantaviiva asetettiin rantaviivaa vasten ja kerrostumat kerrostumia vasten. Teoria mannerten liikkumisesta vahvistui, kun saatiin yhä enemmän tietoa mannerreunuksista, mannerten todellisista laidoista. Tällöin myös palat alkoivat sopia aikaisempaa paremmin yhteen. Wegenerin Pangaia suurmannerteoria ei kuitenkaan pysty selittämään kaikkia maapallon alueita koskevia ongelmia. Jos esimerkiksi Etelä-Amerikka ja Afrikka olisivat olleet yhdistyneinä eikä Atlantin valtamerta olisi ollut, Pohjois-Amerikka todennäköisesti olisi ollut yhtä joko Euroopan tai Luoteis-Afrikan kanssa. Kummassakaan tapauksessa rekonstruktiosta ei löydy sijaa Meksikolle eikä Keski-Amerikalle. Samoin Aasian etelärannikko ei näytä sopivan mihinkään. Näistä ongelmista huolimatta mannerliikuntojen kannattajat pitivät todisteita riittävinä. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että maa-alueiden ja mannerten laidoilla oli niin paljon yhtäläisyyksiä, ettei kyseessä voinut olla sattuma. Mutta tutkittiinpa sedimenttikerrostumia, rantaviivoja tai mannerten rajoja, pääongelmaksi muodostui otaksun suurmanteren saaminen uskottavan kokoiseksi. |
|||
| ©2014 Merten Salaisuudet Jacques-Yves Cousteau Editio Service S.A. 1976 Oy Concert Hall Society Ab Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen |