Merenpohjan muodot vaikuttavat myös tsunameihin, jotka kohoavat korkeimmilleen pinnanalaisten harjanteiden kohdalla ja murtuvat syvänmeren ja matalan veden rajalla. Koska pohja vaikuttaa murtuvan aallon voimaan, tietyillä alueilla on ehkä mahdollista keskittää tsunamin voima pienelle vyöhykkeelle, jolloin läheiset seudut säästyvät sen vaikutuksilta.

Toinen onnettomuuksien lähde on myrskyn vaikutuksesta kohonnut meren pinta. Kyseessä ei silloin ole varsinainen aallokko. Voimakkaat tuulet, joita esiintyy esimerkiksi hurrikaanien ja taifuunien yhteydessä, saattavat kasata vettä rannikolle. Erityisen tuhoisia tällaiset myrsky-tulvat ovat silloin, kun ne sattuvat alavalla rannikolla samaan aikaan tulvavuoksen kanssa.

Seisova aallokko voi olla hyvin tuhoisa suljetuissa vesialtaissa, esimerkiksi lahdekkeissa. Toisin kuin nopeasti etenevä maininkiaalto seisova aalto liikuttaa vedenpintaa edestakaisin ylös ja alas vähän samaan tapaan, kuin vesi läikkyy astiassa, jota heilautetaan edestakaisin. Seisovat aallot aiheutuvat tavallisesti myrskyistä ja ilmakehässä tapahtuvista nopeista muutoksista.

Neljäs tilanne, jolloin voi muodostua tuhoa tuottavia aaltoja, liittyy maanvieremiin tai jäätiköiden lohkeamisiin. Mereen syöksyneet maa- tai jäämassat saattavat synnyttää varsin suuriakin tulva-aaltoja.

Suunnaton hyökyaalto syöksyy Oahun pohjoisrannikolle. Aika ajoin tyrskyt aiheuttavat tällä suojattomalla rannikolla pahaa tuhoa. Chilen maanjäristyksen synnyttämä tsunami sai aikaan hävitystä Hilossa Havaijilla ja jopa niin etäällä kuin Japanissa ja Australiassa. Pyörremyrskyn tuhoja. Bengalinlahdella 130 kilometrin tuntinopeudella puhaltaneen myrskyn nostattamat aallot ovat paiskineet aluksia rannalle (alla).