Tiedemiehet valmistautuvat laskemaan mereen poran, jonka avulla pohjan kerrostumista saadaan sauvamainen näyte. |
Sardiinikalastuksen tyrehtyminen aiheutti Kalifornian rannikolla pahoja taloudellisia häiriöitä. Samantapainen sardiinien määrän pieneneminen oli havaittu myös Marokon rannikolla. Syntipukiksi nimettiin kalastusteollisuus. Jotkut tiedemiehet kuitenkin epäilivät, oliko liikakalastus sittenkään ollut sardiinikannan romahduksen syynä. Asiaa ryhdyttiin tutkimaan. Etelä-Kalifornian rannikolla on syvänteitä, joissa sedimenttien kerrostuminen on tapahtunut varsin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Näiden syvänteiden pohjalla vedessä on vähän — tai ei ole ollenkaan — happea. Tästä syystä pohjan ylimmistä kerrostumista puuttuvat täysin kaivautuvat eläimet. Niinpä alueen pohjakerrostumat eivät ole sekoittuneet keskenään, minkä ansiosta ne antavat varsin täsmällisen kuvan alueen rnikropaleontologisesta kehityksestä. Myös kalansuomut ovat syvänteiden pohjakerrosrumien ainesosia. Näistä vähitellen syntyneistä ohuista kerrostumista voi löytää muun muassa sardellien, makrillien ja sardiinien suomuja. Kerrostumista poratut näytteet osoitta¬vat, että viimeisten 2 000 vuoden aikana sardiinikantojen määrissä on tapahtunut suuria jaksoittaisia heilahteluja. Tarkemmin sanottuna: näytteiden mukaan viimeisten l 850 vuoden kuluessa sardiineja on ollut poikkeuksellisen runsaasti 12 kertaa. Sardiinikannat ovat säilyneet suurina 20—150 vuotta. Kun sardiinikannat ovat romahtaneet, ne ovat pysyneet pieninä keskimäärin 80 vuotta. Näiden tietojen perusteella saattaisi ennustaa, että Kalifornian vesien sardiinikanta elpyy suunnilleen 2030-luvulle mennessä. Sedimenttitutkimuksien mukaan näyttää myös ilmeiseltä, että silloin kun Kalifornian rannikon sardiinien määrä vähenee, avomeren kalat, erityisesti sardelli, asettuvat niiden tilalle. Meri pystyy siis pitämään yllä vain tietyn määrän ihmisen suosimia kaloja. Meren biologiset voimavarat eivät suinkaan ole ehtymättömät. |
Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen