Merten salaisuudet 1977 nro: 25  
Kotisivuille / Merten salaisuudet lehden arkistoon  
Mehevät merilevät

b1
b2

Merten ekosysteemejä on tutkittu paljon. Valtamerissä on lukuisasti kasveja, kaloja ja muita eläimiä, jotka soveltuvat ihmisravinnoksi. Luonnon ravintopyramidin alimmalla tasolla tuottajina ovat kasvit. Niiden yläpuolella ovat eriasteiset kuluttajat, kasvinsyöjät ja lihansyöjät.
Ihminen käyttää ravinnokseen eläimiä, jotka tarvitsevat itsensä kasvattamiseen runsaasti kasveista vapautuvaa energiaa. Valtamerissä on paljon kasviplanktonia. Miksei se kävisi suoraan ihmisravinnoksi? Yhtenä vaikeutena on kasviplanktonin eliöiden pieni koko. Nykyisillä teknisillä välineillä niiden kerääminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Vaikka niitä sitä paitsi voitaisiinkin kerätä helposti, ne eivät kelpaisi rakenteensa takia suoraan ihmisravinnoksi. Suurin osa planktonin eliöistä rakentuu selluloosasta, piihaposta ja kalkkiaineksista, joita ihmisen on vaikea sulattaa. Niiden muut rakenneosat eivät sitten tuottaisikaan ongelmia ihmiselle.
Kiinteällä pohjalla kasvavat merilevät ovat merten kasveista ainoita, jotka tällä hetkellä sopivat ihmisravinnoksi. Kun katselee esimerkiksi ruskoleviä, on ehkä vaikea kuvitella, että näillä vastenmieliseltä tuoksuvilla kasveilla olisi muutakin merkitystä kuin toimia hyönteisten toukkien ja kalojen suojapaikkoina. Tosi-

 

asiassa ruskolevistä kuitenkin saadaan ihmisen käyttöön lannoitteita, kemikaaleja ja ravintoa.
Japanilaiset käyttävät eniten leviä ihmisravinnoksi. Ruskolevästä, nimenomaan merihaurasta, kuivataan levyjä, joita sitten syödään sellaisenaan tai muiden ruokien osana. Japanilaiset kutsuvat levästä valmistettua ruokaa noriksi.
Esimerkiksi Bretagnen ja Kalifornian rannikoilla kasvaa jättiläismäistä Macrocystis-levää eli päärynälevää laajoina vedenalaisina metsinä. Päärynälevä saattaa venyä jopa 60—100 metrin pituiseksi. Siitä saadulla tuotteella ehkäistään jäätelön kiteytymistä. Päärynälevää käytetään myös hammastahnoihin ja maaleihin, jotta niihin saataisiin sopiva koostumus. Levistä peräisin olevat alginaatit antavat oluelle tyypilliset vaahtoamisominaisuudet. Ruskolevien ainesosia käytetään yli 300 tuotteessa.
Leviä kerätään kaupallisiin tarkoituksiin niiden luonnollisilta kasvustoilta. Jättiläismäiset levät uusiutuvat muutamassa kuukaudessa leikkuun jälkeen. Leväyksilö saattaa päivässä kasvaa pituutta 30—60 senttimetriä. Leväsato korjataan useiden kymmenien metrien leveydeltä pitkin rantaa. Leväkasvusto jätetään juuri niin pitkäksi, että se vielä kykenee uudistumaan täyteen mittaansa.

29
Leviä nostetaan kuivaustelineille Japanissa. Ne kootaan kuivina, pakataan ja toimitetaan kuluttajille.
 
©2013 Merten Salaisuudet Jacques-Yves Cousteau Editio Service S.A. 1976 Oy Concert Hall Society Ab
Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen