| Merten salaisuudet 1977 nro: 25 | |||
| Kotisivuille / Merten salaisuudet lehden arkistoon | |||
| Mehevät merilevät | |||
| Merten ekosysteemejä on tutkittu paljon. Valtamerissä on lukuisasti kasveja, kaloja ja muita eläimiä, jotka soveltuvat ihmisravinnoksi. Luonnon ravintopyramidin alimmalla tasolla tuottajina ovat kasvit. Niiden yläpuolella ovat eriasteiset kuluttajat, kasvinsyöjät ja lihansyöjät. Ihminen käyttää ravinnokseen eläimiä, jotka tarvitsevat itsensä kasvattamiseen runsaasti kasveista vapautuvaa energiaa. Valtamerissä on paljon kasviplanktonia. Miksei se kävisi suoraan ihmisravinnoksi? Yhtenä vaikeutena on kasviplanktonin eliöiden pieni koko. Nykyisillä teknisillä välineillä niiden kerääminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Vaikka niitä sitä paitsi voitaisiinkin kerätä helposti, ne eivät kelpaisi rakenteensa takia suoraan ihmisravinnoksi. Suurin osa planktonin eliöistä rakentuu selluloosasta, piihaposta ja kalkkiaineksista, joita ihmisen on vaikea sulattaa. Niiden muut rakenneosat eivät sitten tuottaisikaan ongelmia ihmiselle. Kiinteällä pohjalla kasvavat merilevät ovat merten kasveista ainoita, jotka tällä hetkellä sopivat ihmisravinnoksi. Kun katselee esimerkiksi ruskoleviä, on ehkä vaikea kuvitella, että näillä vastenmieliseltä tuoksuvilla kasveilla olisi muutakin merkitystä kuin toimia hyönteisten toukkien ja kalojen suojapaikkoina. Tosi- |
|
||
asiassa ruskolevistä kuitenkin saadaan ihmisen käyttöön lannoitteita, kemikaaleja ja ravintoa.
|
|||
| ©2013 Merten Salaisuudet Jacques-Yves Cousteau Editio Service S.A. 1976 Oy Concert Hall Society Ab Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen |