Merten salaisuudet 1977 nro: 25
Kotisivuille / Merten salaisuudet lehden arkistoon
Kalastustehtaat
Japani on vanhastaan ollut johtava kalastusmaa. Viime aikoina japanilaisten johtoasema kuitenkin on hieman horjunut, kun Neuvostoliitto on voimakkaasti laajentunut kalastustoimintaansa, mutta yhä vielä Japani kuuluu maailman suurimpiin kalastusvaltioihin. Japanissa lakkautetaan joka vuosi pienehköjä kalastusyrityksiä ja poistetaan käytöstä vanhoja kalastusaluksia. Laivamäärältään entistä harva-lukuisemmat, mutta tonnistoltaan suuremmat kalastuslaivastot lähtevät kaikkina vuodenaikoina Japanin saastuneilta rannikkovesiltä kohti kansainvälisiä avovesiä etsiäkseen uusia kalastusmatalikkoja. Japanilaiset kalastajat pyydystävät yli yhdeksän miljoonaa tonnia kalaa vuodessa. Itse asiassa he keräävät aluksiinsa kaikki merestä löytämänsä elävät oliot. Tonnikala on kaikkein suosituin saalis. Japanilaiset harjoittavat pitkäsiimakalastusta, jossa täkykoukut kiinnitetään kilometrien mittaiseen vaakasuoraan selkäsiimaan. Lähinnä tämän kalastustavan ansiosta Japanin kalastusalukset ovat vallanneet 60 prosenttia maailman tonni-kalasaaliista. Japanin kalastuslaivasto hallitsee Tyyntämerta ja vierailee usein Karibianmerellä. Atlantille japanilaiset alukset saapuivat ensi kerran vuonna 1957. Tonnikalasaaliit ovat jo pienenneet, mikä on osoitus liiallisesta pyynnistä. Vastaava tilanne on kehittynyt Intian valtamerellä, jossa yli kaksisataa japanilaista alusta jatkuvasti pyydystää yhä vähenevää tonnikalakantaa. Supistaakseen etäällä kotimaasta tapahtuvan kalastuksen kustannuksia ja parantaakseen suhteita muihin rannikkovaltioihin japanilaiset ovat solmineet yhteistyösopimuksia useiden maiden kanssa. He kalastavat muiden maiden kalastusalueilla ja käyvät vastavuoroisesti kauppaa näiden maiden kanssa. Kaikkialla missä japanilaiset käyttävät toisten kalasrusvesiä
Tuhannet suuret japanilaisalukset pyydystävät jättiläis-taskurapuja. Koyo Maru -niminen laiva (vasen) sekä pyydystää että jalostaa rapusaaliin. Laivan kannella (alla) ravuista poistetaan raajat. Saaliin käsittelyn ansiosta kalastusalukset voivat jatkaa pyyntiä pitkään kaukaisillakin vesillä. he suorittavat täydennyshankintoja, varaavat säilytystiloja ja miehistön majoituspaikkoja rannikkovaltioilta. Myös neuvostoliittolaiset ovat toteuttaneet laajoja kalastushankkeita. Ne ovat olleet mahdollisia samankaltaisten laivastovalmistelujen ansiosta, joita on tehty naparetkikuntia varten. Kalastustoimia ohjaillaan valtamerillä vähän samaan tapaan, kuin laivueiden komentajat johtavat alustensa liikkeitä taistelutilanteessa. Tällaiseen jättiläislaivueeseen saattaa kuulua jopa kolmisensataa alusta, joiden mukana on lisäksi kalatehdaslaivoja sekä kuljetusaluksia. Neuvostoliittolaiset ottavat talteen tarkoin kaiken merestä saatavan. Valtavan suuret kalanjalostusalukset aloittavat saaliin käsittelyn välittömästi sen ehdittyä kannelle. Professori Baranov, yksi tällaisista aluksista, on pituudeltaan 165 metriä. Se pystyy päivässä suolaamaan 200 tonnia silliä, valmistamaan 150 tonnia kalajauhoa, fileoimaan ja pakastamaan sata tonnia pohjakalaa sekä tuottamaan viisi tonnia kalaöljyä, kaksikymmentä tonnia jäätä ja sata tonnia tislattua vettä.
©2013 Merten Salaisuudet Jacques-Yves Cousteau Editio Service S.A. 1976 Oy Concert Hall Society Ab Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen