| Merten salaisuudet 1976 nro: 23 | |||
| Kotisivuille / Merten salaisuudet lehden arkistoon | |||
| Leikiten ilmaan | |||
Delfiinit ovat meren korkeushyppääjiä. Niiden hyppäämistapoja ja hyppyjen syitä on tutkittu jo monet vuodet. Tiedemiehet haluavat edelleenkin saada lisää tietoa tästä delfiinien kiintoisasta käyttäytymisestä. Singotessaan itsensä ylös vedestä delfiinit kehittävät pyrstöllään valtavan työntövoiman. Pyrstö saa voimaa lannelihaksesta, jotka liittyvät pyrstöön jännekimpulla.Jäykkä selkäranka ja voimakkaat lihakset antavat delfiinille hyppyihin tarvittavan voiman ja nopeuden. Joskus delfiinit hyppivät korkealle ilmaan ja palaavat veteen pää tai vatsa edellä. Joskus ne tekevät laakeita hyppyjä, kaartuvat ylös vedestä ja loiskahtavat taas takaisin |
|||
| Delfiinien hyppyjen syistä on kaksi pääteoriaa.
Ensiksikin delfiinit saattavat hyppiä huvikseen,
eräänlaisena leikkinä. Toiseksi ne hyppivät
haukkaamaan ilmaa, joita nisäkkäinä tarvitsevat
hengittääkseen. Tämä toinen olettamus lähtee siitä, että pelkkä
pintaan nouseminen vedestä irrottautumatta
aiheuttaa kitkaa ja pyörteilyä. Jos eläin todella
hyppää vedestä, kitka häviää.
Ensimmäinen olettamus vaikuttaa varsin pätevältä, kun ajattelee kuinka hämmästyttäviä hyppyjä myös vankeudessa elävät delfiinit tekevät vähäisetkin palkinnon saadakseen. Eräät vankeudessa elävät delfiinit ovat hyppineet 6,5 metrin korkeuteen. Myös miekkavalaat ovat eteviä hyppääjiä. Delfiinit ja muut valaat voivat hypätä näinkin korkealle vain kuuden metrin lähtösyvyydestä. Tällä lyhyellä matkalla ne pystyvät kehittämää komeisiin suorituksiin tarvittavat 24 meripeninkulman tuntivauhdin.
Tavallisia delfiinejä. Moni merenkulkija on nähnyt tämän suurenmoisen näyn. Delfiinit hyppivät vedestä ilmeisesti pelkän huvin vuoksi – ja katsojien iloksi. |
|||
| ©2014 Merten Salaisuudet Jacques-Yves Cousteau Editio Service S.A. 1976 Oy Concert Hall Society Ab Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen |