Merten salaisuudet 1976 nro: 23  
Kotisivuille / Merten salaisuudet lehden arkistoon
Leikiten ilmaan

painike

Delfiinit ovat meren korkeushyppääjiä. Niiden hyppäämistapoja ja hyppyjen syitä on tutkittu jo monet vuodet. Tiedemiehet haluavat edelleenkin saada lisää tietoa tästä delfiinien kiintoisasta käyttäytymisestä.

Singotessaan itsensä ylös vedestä delfiinit kehittävät pyrstöllään valtavan työntövoiman. Pyrstö saa voimaa lannelihaksesta, jotka liittyvät pyrstöön jännekimpulla.

Jäykkä selkäranka ja voimakkaat lihakset antavat delfiinille hyppyihin tarvittavan voiman ja nopeuden. Joskus delfiinit hyppivät korkealle ilmaan ja palaavat veteen pää tai vatsa edellä. Joskus ne tekevät laakeita hyppyjä, kaartuvat ylös vedestä ja loiskahtavat taas takaisin

Delfiinien hyppyjen syistä on kaksi pääteoriaa. Ensiksikin delfiinit saattavat hyppiä huvikseen, eräänlaisena leikkinä. Toiseksi ne hyppivät haukkaamaan ilmaa, joita nisäkkäinä tarvitsevat hengittääkseen. Tämä toinen olettamus lähtee siitä, että pelkkä pintaan nouseminen vedestä irrottautumatta aiheuttaa kitkaa ja pyörteilyä. Jos eläin todella hyppää vedestä, kitka häviää.

Ensimmäinen olettamus vaikuttaa varsin pätevältä, kun ajattelee kuinka hämmästyttäviä hyppyjä myös vankeudessa elävät delfiinit tekevät vähäisetkin palkinnon saadakseen. Eräät vankeudessa elävät delfiinit ovat hyppineet 6,5 metrin korkeuteen. Myös miekkavalaat ovat eteviä hyppääjiä.

Delfiinit ja muut valaat voivat hypätä näinkin korkealle vain kuuden metrin lähtösyvyydestä. Tällä lyhyellä matkalla ne pystyvät kehittämää komeisiin suorituksiin tarvittavat 24 meripeninkulman tuntivauhdin.

delfinit delfinit

Tavallisia delfiinejä. Moni merenkulkija on nähnyt tämän suurenmoisen näyn. Delfiinit hyppivät vedestä ilmeisesti pelkän huvin vuoksi – ja katsojien iloksi.

 
©2014 Merten Salaisuudet Jacques-Yves Cousteau Editio Service S.A. 1976 Oy Concert Hall Society Ab
Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen
ylös