Sorbus aucuparia 'Edulis' - makeapihlaja (sötrönn)

Makeapihlaja menestyy vyöhykkeillä I—VI. Pystyoksainen ja huomattavan kapeakasvuinen 'Edulis' tulee kotipihlajan mittoihin. Se eroaa kotipihlajasta siten, että marjat ovat suuremmat, tummemmat ja makeammat. Lisäksi iso marjaterttu on pystympi kuin kotipihlajalla, lehdykät ovat vain kärkiosistaan sahalaitaiset ja myrkyn vihreät.

Puu löydettiin Tsekistä 1800-luvulla, ja sitä viljellään Harvemmin lisätty makeapihlaja 'Rossica' on peräisin Valko-Venäjältä. Sillä on Edulis-lajikkeen tavoin isommat, makeammat ja tummemman punaiset marjat kuin kotipihlajalla.

Sorbus aucuparia 'Fastigiata' - pylväspihlaja (pelarrönn)

Oulun korkeudella saakka Menestyvästä pylväspihlajasta tulee vain pari metriä leveä, tukevaoksainen pikkupuu. Euroopassa kasvatetaan ilmeisesti useita eri alkuperää olevia pylväspihlajia ja vanhin tunnettu kanta on kuvattu jo vuonna 1838. Uudellamaalla on tavattu luonnonvaraistakin pylväspihlajaa (Sorbus aucuparia f.fastigiata),sitä ei viljellä.

Sorbus aucuparia 'Pendula' - riippapihlaja (hängrönn)

Kotipihlajan rento-oksainen muoto riippapihlaja on komea sille sopivassa ympäristössä ja sateenvarjomaiseksi leikattuna. Se on syytä istuttaa matalien rakennusten eteen, kuten riippa-muodot yleensä. Jotta riippuvat oksat pääsevät oikeuksiinsa. Leikkaustarve rajoittuu yleensä perusrungon villien versojen poistamiseen ja pitkien versojen typistämiseen. Ohjaavaa sidontaa ja leikkausta tarvitaan melko vähän. Lajike menestyy vyöhykkeillä I-V.

Sorbus aucuparia 'Pieksämäki' & 'Arvo' - visapihlaja

Visapihlaja muistuttaa ominaisuuksiltaan kotipihlajaa, mutta runko on muhkurainen visaisen puuaineksen vuoksi. Lisäykseen on saatu ainakin kotimaiset 'Arvo' ja 'Sääksmäki', joka on nimetty löytöpaikkakunnan mukaan.

Visapihlaja joka muistuttaa hyvinpaljon kotipihlajaa.Joka on kalevalassa nimetty suomalaiseksi pyhäksi puuksi. Lähde: /peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanpään-koulu/biologia/ruokoniemi/arkisto/e8n/5-metsien-kasvit/kasvit/psa

Makeapihlaja on melko kapealatvainen, mutta pylväspihlaja on sitä vieläkin kapeampi ja pystyoksaisempi. Kiva. zcstrakovo.cz/produkt

Riippapihlajasta kehittyy sateenvarjomaiseksi leikattuna erittäin leveä puu, jonka latvuksen alla voi leikkiä vaikka piilosta. Kuva. mustilapuutarha.fi