Sorbus aucuparia 'Xanthocarpa' - keltamarjapihlaja (gulfruktig rönn)

Oulun tienoilla V-vyöhykkeellä saakka menestyvä 'Xanthocarpa' eli 'Fructu-Luteo' ei poikkea kovinkaan paljon ulkonäöltään leveälatvaisesta ja punamarjaisesta kotipihlajasta lukuun ottamatta kypsinä oranssinkeltaisia marjoja.

Tornionlaakson taimitarha kasvattaa Xanthae-nimellä pihlajaa, jonka hopeanharmaat lehdet ovat liuskoittuneet vain tyvestään erillisiksi lehdyköiksi kuten suomenpihlajalla. Sen ruskaväristä tulee hyvä. Kukinto on pitkistä heteistä johtuen pörröinen. Punainen marjaterttu tuo mieleen kirsikan: terttu on löyhempi kuin kotipihlajalla ja marjat riippuvat pitkien kantojen päissä.

Sorbus americana – amerikanpihlaja (amerikansk rönn)
I—III(IV) 4—7 m x 2—4 m A Tuo Ra+++

Amerikanpihlaja muistuttaa kotipihlajaa, mutta lehdet, kukinnot ja marjatertut ovat isommat. Marjat ovat lisäksi tummemmanpunaisia ja vain 4—6 millin kokoisia. Silmut ovat tahmeat ja lähes karvattomat. Puu jää pienemmäksi kuin kotipihlaja; syysväri on kotipihlajan tavoin oranssinkeltainen tai punainen. Kukinto on tiheä ja yksittäinen kukka 5-6 mm leveä.

Sorbus decora - komeapihlaja (praktrönn)
I—V? 6—10 m x 3—5 m ATuo Ra+++

Useimmat amerikanpihlajina pidetyt puut ovat komea-pihlajia. Puu on suurempi ja ilmeisesti talvenkestävämpi kuin amerikanpihlaja. Erottavia piirteitä ovat mm. komeapihlajan silmujen ruskea karvaisuus ja kukinnon harsuus. Kukan teriö on 8—10 mm leveä. Kirkkaanpunaiset marjat ovat 7-10 millin kokoiset.

Vasemmalta oikealle taatanpihlaja, pylväspihlaja, suomenpihlaja ja riippapihlaja - kaikki nuoria puita. kuvat (google)

Keltamarjapihlaja - Sorbus aucuparia 'Xanthocarpa' kuva. huutokoski.fi

Amerikanpihlaja - Sorbus americana Kuva. harviala.fi