Sorbus 'Birgitta' - birgitanpihlaja (birgittarönn)
I—IV? 5—6 m x 2—3 m A-Pv Kui-Tuo Ra+++

Oranssinkeltamarjainen puu, Etenkin nuorena puu on hyvin pystyoksainen. Isot sinertävänvihreät lehdet värittyvät syksyllä oranssinkeltaisiksi; lehdyköitä on 7-9. Kirkkaankeltaiset marjat ovat tiheissä tertuissa. 'Birgittaa' muistuttava 'Xantho-carpa' on kasvutavaltaan leveämpi ja isompi; lisäksi sen marjat ovat himmeämmät.

Sorbus commixta - japaninpihlaja (japansk rönn)
I—IV? 4—7 m x 2—3 m A-Pv Tuo Ra++(+)

Japaninpihlajaa on istutettu Oulussa saakka. Suomen isoimmat japaninpihlajat ovat 7 m korkeita. Lajin kauneus piilee lehdissä: ne ovat kiiltävät sekä isommat ja pitempisuippuiset kuin kotipihlajalla Syysväri on yleensä kirkkaanpunainen. Kiiltävät silmut ovat joko tahmeita tai ruskeakarvaisia — kotipihlajan silmut sen sijaan ovat vaalea-karvaisia ja kuivia. Sekä kukinto että marjaterttu ovat harsumpia ja marjat kirkkaamman punaisia kuin kotipihlajalla.

Japaninpihlaja 'Carmencita' on vain 5—10 m korkea ja tiheän pensasmainen. Siro tummanvihreä lehdistö saa ruosteenpunaisen ruskavärin, joka korostaa kiiltäviä, punaisia, 3—4 millin kokoisia marjoja. 'Carmencita' on E-lajike Ruotsissa, missä se menestyy sikäläisellä III—vyöhykkeellä, joka vastaa Suomen I-vyöhykettä.

Sorbus 'Dodong' - tuurenpihlaja (ullungrönn)
I—IV 5—10 m x 4—5 m ATuo Ra++(+)

Mahdollisesti japaninpihlajan lajikkeeksi luettava tuurenpihlaja on peräisin Koreasta tuoduista siemenistä. Ruotsalainen dendrologi Tor Nitzelius keräsi pihlajien siemeniä Ullung-saarella, noin 150 km Etelä-Koreasta itään. Saarella on satama nimeltä Dodong, jonka mukaan siemenkylvöistä valittu klooni on nimetty, Ruotsissa.

Vaikka 'Dodong' on peräisin subtrooppiselta saarelta, 38. pohjoiselta leveysasteelta, se on kestänyt talvet Suomessa IV—vyöhykkeellä. Puun esivanhemmat ovat todennäköisesti selviytyneet jääkaudesta eristyneellä saarella. Kestävyys perustuu osaltaan siihen, että puu reagoi nopeasti syyskesällä laskevaan lämpötilaan ja tuleentuu hyvissä ajoin. Jos syksy kuitenkin jatkuu pitkään lämpimänä, tuurenpihlaja saattaa alkaa kasvaa uudelleen, jolloin uusi kärkikasvu paleltuu.

Lehdet ovat isommat kuin japaninpihlajalla. Lehdyköitä on 15—17. Kiiltävät lehdykät ovat kapeat, mikä tekee lehdistä sirot suuresta koostaan huolimatta. Yleensä punainen syysväri on erittäin näyttävä. Kukinta alkaa muutamaa päivää myöhemmin kuin kotipihlajalla. Suuri kukinto muistuttaa mustaseljaa ja teriö on 4—5 mm leveä. Oranssinpunaiset marjat ovat aavistuksen verran pisaramaiset.

Birgitanpihlaja. Lähde: sverigestradgardsmastare.se/produkt/birgittaronn-sorbus-birgitta-e/

Japaninpihlaja Sorbus commixta Kuva. ahosentaimisto.fi

Tuurenpihlaja - Sorbus 'Dodong' Kuva. verkkokauppa.flor.fi

Sorbus 'Birgitta' - birgitanpihlaja kuva. stangby.nu