Joka kevät vaikka ruohon joukosta ponnistavat karhunköynnökset ovat saaneet syystä lempinimen elämänlanka. Vuosikymmeniä niukassakin mullassa selviytyviä köynnöksiä ei saa hävitettyä helpolla kasvupaikaltaan. Toisaalta niistä saa idioottivarmoja koristekasveja alueille, missä ne saavat levitä vapaasti vaaleiden ohuiden juurtensa avulla. Kaikkialla Suomessa menestyvät karhunköynnökset viihtyvät auringossa tai puolivarjossa. Maalajilla ei ole väliä, kunhan se on keski- tai runsasravinteista ja tuoretta tai kosteaa.

Ruohovartiset karhunköynnökset kasvavat nopeasti yli kolmen metrin korkeuteen kiertämällä versot tiukasti tuen ympärille. Isot suppilomaiset kukat avautuvat ohuiden varsien lehtihankoihin heinä—elokuussa. Lehdet ovat kapean herttamaiset.

Valkokukkainen valkokarhunköynnös eli isokierto 'Calystegia sepium' kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Suomen merenranta lepikoissa ja muuallakin maassamme villiytyneenä vanhoilla tonteilla. Sen alalaji punakarhunköynnös ' Calystegia sepium subsp. spectabilis' on samanlainen punertavia kukkia lukuun ottamatta. Harvinaisella somakarhunköynnöksellä 'Calystegia pulchra' on vaaleanpunaiset isot kukat, mutta liuskaiset lehdet. Idänkarhunköynnös 'Multiplex Calystegiapubescens' on myös roosakukkainen kerrannainen lajike.

Celastrus orbiculatus -kelasköynnös (japanskträddödare)
I-IV (V) 4-8 m x 2 m A-Pv Tuo Ra++

Japaninkelasköynnöksen kesäkuussa avautuvat pienet kellan-vihreät kukat jäävät tiheän lehdistön alle. Pyöreät tai soikeat lehdet saavat syksyllä voimakkaan keltaisen ruska-asun, jonka varistua paljastuvat oranssinkeltaiset marjamaiset kotahedelmät. Kun ne halkeavat, kuoren välistä pilkottavat punaiset siemenet. Kovia ja syömäkelvottomia, yli vuoden vaihteen oksilla säilyviä hedelmiä tuottavat kelasköynnökset ovat emiyksilöitä, jotka tarvitsevat lähelleen pölyttävän hedekasvin. Toisinaan samassa kasvissa on sekä hede- että emikukkia, jolloin toista taimea ei tarvita. Lievästi mereisen ilmaston kasvina japaninkelasköynnös menestyy varmasti Etelä-Suomessa, mutta siitä on saatu kohtalaisen myönteisiä kokemuksia Oulun korkeudella saakka. Se paleltuu pohjoisessa maata myöten kylminä talvina, mutta versoo uudelleen.

Kelasköynnösten varret kasvavat tuen ympäri niin tiukasti, että ne ovat saaneet monissa maissa pahaenteisen maineen "puiden tappajina". Niitä ei kannata päästää kiertymään pieniin puihin eikä pensaisiin, mutta niistä ei ole haittaa vaikkapa isolle paljasrunkoiselle männylle, jota myöten kelasköynnökset saattavat kasvaa kahdeksan metrin korkeuteen.

Kelasköynnökset ovat terveitä, nopeakasvuisia ja helppohoitoisia. Niitä ei tarvitse leikata usein, mutta tarvittaessa ne kestävät jopa alasleikkauksen. Ne viihtyvät auringossa tai puolivarjossa, reippaasti kalkitussa ja keski- tai runsasravinteisessa tuoreessa maassa.

Valkokarhunköynnös kuva. biopix.biz

Valko-ja punakarhunköynnös ovat samaa lajia.

Alla voimakaskasvuinen kelasköynnös.