Syringa X henryi -puistosyreeni (norrlandssyren)
I-VII 400 cm x 300 cm A-Pv Kui-Tuo Ra+++ Hu+

Puistosyreenejä pidettiin ennen unkarinsyreeninä, kunnes huomattiin komeasti kukkivien pensaiden olevan unkarin- ja villasyreenin risteymiä (Syringa josikaea X villosa). Puistosyreenien kukinto on leveämpi ja lehdet himmeämmät ja vaaleammat kuin unkarinsyreenillä. Myös pensaasta tulee leveämpi. Yksittäisten kukkien teriön liuskat eivät jää pystyyn kuten unkarinsyreenillä, vaan avautuvat sivuille, mikä tekee kukinnosta komeamman. Unkarin- ja puistosyreenit sietävät jonkin verran suolaa, joten nämä pensaat viihtyvät hyvin tienvarrella riittävän kaukana tiestä.

Melko nopeakasvuisilla puistosyreeneillä on pystyt oksat. Juuriversoja ei kehity, mutta sitäkin runsaammin tyviversoja. Puistosyreenit kukkivat kesä—heinäkuun vaihteessa pihasyreenin jälkeen tai osittain samanaikaisesti. Siemenlisättyjen pensaiden kukkien väri vaihtelee lähes valkoisesta moniin liilan ja punaisen sävyihin. Tyypillisesti teriö on punertavanvioletti. Kasvullisesti lisättävien lajikkeiden ominaisuudet sen sijaan eivät vaihtele.

'Ainola' on kotoisin Jyväskylän seudulta. Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasema lisää sitä jatkokasvatukseen. Kukinto on tumman violetti.

'Julia' on peräisin Närpiöstä Wickmanin taimistolta. Kukinto on nuokkuva, liilanpunainen ja hyvin suuri. Se menestynee vyöhykkeillä I—VI.

'Tammelan Kaunotar' on kotoisin Vikstenin taimistosta Tammelasta. Puhtaanvalkoinen pysty kukinto on erittäin suuri, ja nuppuisina kukat punertavat. Vyöhykkeet I—VI.

Syringa xjosiflexa - kaarisyreeni (hybridsyren)
I-VI 400 cm x 300 cm A-Pv Tuo Ra+++ Hu+

Kaarisyreenit ovat unkarin- ja nuokkusyreenin risteymiä (Syringa josikaea x reflexa). Kaarisyreeni muistuttaa enemmän nuokkusyreeniä, mutta se on huomattavasti talvenkestävämpi. Kasvutapa vaihtelee kannan mukaan vaikkakin pensas on yleensä pysty ja siirottavahaarainen. Laji kukkii kesäkuun loppupuolella. Tavallisesti violetti tai roosa, nuokkuva kukinto on harvempi kuin nuokkusyreenillä. 'Veera' on erityisen punakukkainen, kasvutavaltaan tasainen ja tiheä kanta Sotkamosta.

Syringa josikaea -unkarinsyreeni (ungersk syren)
I-VII 400 cm x 250 cm A-Pv Kui-Tuo Ra+++ Hu+

Unkarinsyreeni on aitona harvinainen, mutta sitä saa ainakin muutamalta taimistolta. Koska kasvutapa on hyvin pysty ja jäykkä, pensas jää melko kapeaksi. Myös hyvin tumma ja selvästi kiiltävä lehdistö tekee pensaasta sopivan aidanteeseen tai jopa leikattavaan aitaan. Kesä—heinäkuun vaihteessa avautuvat violetit kapeat kukinnot eivät ole yhtä komeat kuin puistosyreeneillä.Ruotsalaista Odensala-lajiketta on olemassa useampaa kloonia. 'Oden'. Sillä on violetit kukinnot, hyvin terve lehdistö ja tiivis kasvutapa.

Puistosyreeni. Kuva. paratiisintaimitarha.fi

Kaarisyreeni 'Veera' kuva. harviala.fi

Unkarinsyreeni kuva. landscapeplants.oregonstate.edu