ka puolestaan antoi uutta itseluottamusta Suomen armeijalle. Esimerkiksi Talin-Ihantalan kovissa taisteluissa lento-osasto Kuhlmeyn syöksypommittajat olivat tärkeässä roolissa. Koneet olisivat poistuneet Suomesta ennen kesäkuun loppua, jos Ribbentrop-sopimusta ei olisi syntynyt. Saksan apu antoi Suomelle lisää aikaa puolustustaistelussa. Stalinin pyrkimys murskata Suomen puolustus ei onnistunut kaavaillussa ajassa, ja hänelle tuli kiire siirtää joukkoja Eurooppaan, jossa oli käynnissä kilpajuoksu Berliiniin. Stalin päättikin 12. heinäkuuta keskeyttää hyökkäyksensä Kannaksella. SUOMEN tavoitteena oli saada rintamatilanne rauhoitetuksi ja varmistaa Saksan avun jatkuminen. Tässä oli onnistuttu, vaikka poliittisesti hallitus nitisi liitoksistaan. Sosiaalidemokraatit uhkasivat lähteä hallituksesta. Tämä olisi heikentänyt puolustushenkeä rintamalla ja luonut eripuraa kansalaisten keskuuteen. Pitkän kokouksen jälkeen sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä päätti vastoin puoluetoimikunnan selvää kantaa jäädä toistaiseksi hallitukseen. Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmä päätti, etteivät sen ministerit enää edustaneet ryhmää.
Seuraava askel oli irtautuminen Saksasta ja rauhan aikaansaaminen Neuvostoliiton kanssa. Se edellytti ensimmäiseksi presidentin vaihdosta. Presiden-tinvaihdos toteutettiin 1. elokuuta 1944. Presidentti Risto Ryti ilmoitti eroavansa kirjelmässään valtioneuvostolle. Ryti perusteli eroaan sotilas- ja siviilihallinnon keskittämisen tarpeella sekä vetoamalla terveydentilaansa.