Kuvassa

Vaikuttava lapinmaisema. Tämä Ancylus-järven aikainen rantakivikko on säilynyt Isomäenvuorella.

Alkkianvuori nousi merestä

Viimeisin jääkausi alkoi hellittää noin 10 000 vuotta sinen. Pohjois-Sata-kunta vapautui jääpeitteestä 9 700—9 500 vuotta sitten. Mannerjään alla maankuori oli painunut lommolle kuin vajaa rantapallo. Jäätikön sulaessa veden pinta nousi korkealle, mutta myös maa alkoi kohota voimakkaasti. Tutkijain mukaan Itämeri patoutui noin 9 500 vuotta sitten ns. Ancylus-järveksi siten, että Billingenin salmen kynnys Ruotsissa nousi maankohoamisen vaikutuksesta vedenpinnan yläpuolelle ja yhteys valtamereen katkesi. Ancylusjärven vesi peitti tienoot, mutta Alkkianvuori pohjois-Parkanossa oli veden pinnalla, samoin Eteläisten mäki Karttiperällä ja Isomäen vuori Hoseuksessa, viime mainitusta tosin vain vuoren laki. Kirkkovuori Isokankaalla oli vedenalainen kari. Muistona tuolta ajalta ovat 180-190 metriä merenpinnan yläpuolella havaittavat rantavallit, jotka erikoisen komeina näkyvät Isomäenvuorella. Jäätikön sulettua koivumetsät valtasivat Alkkianvuoren ja muutkin saaret. Noin 7500 vuotta sitten parkano oli noussut vedestä. Samaan aikaan Ancylusjärvelle muodostuneet Parkanon järvet merenlahdesta kuroutumalla. Monet suot, mm. Häädetkangas, syntyivät tänä aikana. Maan kohoaminen jatkuu yhä. Se on voimakkainta Pohjanlahden rannikolla.