Parkanon historiaa

Metsäntutkimusta vuodesta 1961

Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusaseman alkuna pidetään Karvian varavankilan lakkauttamista vuonna 1960. Varavankilalle kuuluneista alueista noin 2.400 hehtaaria luovutettiin metsäntutkimuslaitokselle tutkimustoimintaan. Laitoksella oli ennestään vuonna 1925 muodostetun Pohjankankaan kokeilualueen rippeitä. Kun alueeseen liitettiin lisäksi entiseen Karvian hoitoalueeseen kuuluneita valtion maita, nousi kokeilualueen koko pinta-ala 4.023 hehtaariin. Tästä 1970 hehtaaria on Parkanon alueella. Metsäntutkimusaseman laboratorio, joka sai lisätilaa laajennuksesta.

 

 

 

 

Tutkimusaseman toiminta käynnistyi metsäkoeasemana kesällä 1961.

Samana kesänä perustettiin ensimmäiset kenttäkokeet Alkkiaan, jossa myös toimisto sijaitsi alussa. Vuonna 1965 toimisto siirrettiin vuokratiloihin Parkanon keskustaan, ja vuonna 1975 päästiin Parkanoon rakennettuihin omiin tiloihin. Alkkiaan ja Häädetjärvelle on perustettu kaikkiaan lähes 20.000 koeruutua, joiden pinta-ala yhteensä on noin 800 hehtaaria. Kokeiden tuloksista on julkaistu toistasataa tieteellistä raporttia. Koealueille on ominaista soiden runsaus. Asemalla painottuukin suontutkimus. Keskeisenä tehtävänä on soiden metsätaloudellisen käytön edistäminen. Tärkeimpiä tutkimusaiheita ovat suometsien perustaminen ja hoito, vanhojen ojitusalueiden uudistaminen sekä lannoitus-, maanparannus- ja energiametsätutkimukset. Metsänhoidon alalla on keskeistä taimitarha- ja uudistamistutkimukset, eri ikäiset metsät sekä ilman epäpuhtauksien haitat ja niiden torjunta. Tutkimusaseman tilat kaksinkertaistuivat vuonna 1991, jolloin valmistui tutkimusaseman laajennus ja vanhan osan perusparannus. Huoneistoalaa on tutkimusasemalla kaikkiaan noin 2.000 neliömetriä. Tutkijoiden määränkin piti kaksinkertaistua kuudesta kahteentoista, mutta toistaiseksi tutkijoiden vakansseja on saatu vain seitsemän. Uusina tutkimusaloina ovat tulleet ohjelmaan maantutkimus, metsänsuojelu ja tuotostutkimus. Jatkossa tutkimus painottuu yhä enemmän ravinnefysiologiaan ja »metsälääketieteeseen». Tutkimusasemalta johdetaan mm. Länsi-Suomen metsien terveydentilaprojektia. Painoa pannaan myös automaattiseen tietojen käsittelyyn ja kemiaan. Samalla erikoistuminen ja korkeampi koulutustaso korostuvat.
| ©2011 Saarinen