Parkanon historiaa

Karjalaan jääneiden vainajien muistopatsas

Karjalaan jääneiden vainajien patsas. Siirtokarjalaisten vuonna 1957 pystyttämä patsas kirkkopihassa. Sankaripatsas. Vilho Aallon suunnittelema graniittinen sankaripatsas on pystytetty sankarihautausmaan kulmaan vuonna 1949. Hauta-alueen suunnitelmat laati arkkitehti V. Leiste'n. Hautojen muistokivilaaiat on tehty Nerkoon mustasta graniitista. Hautausmaalla on lisäksi mm. Kuru-laivan haaksirikossa vuonna 1929 hukkuneiden muistokivi sekä paroni Gustaf Wreden hautakivi.

Kirkkokadun miljöö

Kirkkokadun miljöö on säilynyt suunnilleen entisellään sankaripatsaalle saakka, mutta siitä etelään on rakennuskanta saneerattu. Kadun miljööseen lasketaan kirkon, hautausmaan, tapulin, hautausrakennuksen ja lainajyvästön ohella leipuri Nummisen talo, joka lienee keskustaajaman vanhin säilynyt asuinrakennus. Rakennus edustaa perinteistä rakennustapaa, ja rakennusmateriaalina on vuorattu hirsi. Kirkon seudun miljööseen kuuluu myös Raiskion päärakennus, joka on yksikerroksinen ja alkujaan maalaistalon päärakennus. Rakennusmateriaali on vuorattu hirsi.