Merten salaisuudet no:32. 1976 |
|||
|
|||
| Elävät paristot |   |
||
Rauskut ovat litteitä rustokaloja. Niihin kuuluu useita lajeja, jotka kykenevät sähköelimillään kehittämään huomattavia sähkövarauksia. Sähkövarauksilla on tärkeä tehtävä näiden kalojen elämässä. Sähkön käyttötarkoitus vaihtelee rauskulajista ja sähkövarauksen voimakkuudesta riippuen. Tällaisia sähkövarauksen kehittäviä rauskulajeja tunnetaan ainakin kolme lajia. sähkörauskujen heimoon (Torpedinidae). Nykyään heimoja katsotaan olevan useimmiten kaksi, sähkörauskut ja pyörösähkörauskut (Narcinidae). Toisinaan omiksi heimoikseen katsotaan myös töppörauskut (Hypnidae) ja torkkurauskut (Narkidae) (1976 vuonna. kolmisenkymmentä.) Pohjanmeressäkin elää marmorisähkö-rausku. |
|||
Sähkörauskuilla on sähköelin pään kummallakin puolen. Isompi näistä parillisista elimistä kykenee kehittämään niin voimakkaan sähkö-varauksen, että se riittää tainnuttamaan kalan ahdistelijan tai saaliseläimen. Eräällä sähkö-rauskulajilla on lisäksi toinen sähköelinpari. Otaksuttavasti se käyttää näitä ylimääräisiä sähköelimiä suuntausapuna. Kun rausku liikkuu ympäristössään, se kuljettaa jännitekenttää mukanaan. Kun jokin este rikkoo kentän, rausku kenties aistii kentän vääristymän. |
|||
Sähkörausku lepää hiekkaisessa merenpohjassa valmiina karkottamaan tunkeilijat sähköiskun avulla. |
|||
Eräällä sähkörauskulajilla on kaksi sähköelintä, jotka ovat muodostuneet muuntuneesta lihaskudoksesta. Ne sijaitsevat pyrstön tyven kummallakin puolen. Ei tiedetä, kuinka tai miksi tämä rausku käyttää sähkönkehityskykyään. Se purkaa sähkövaraustaan vasta pitkällisen ärsytyksen jälkeen. Sen sähkövarauksen jännite on alhainen, vain nelisen volttia. Joillakin sähkörauskuilla jännite saattaa sen sijaan olla jopa 40 volttia. Erään sähkörauskun purkauksen jännitteeksi mitattiin 220 volttia, ja purkauksen voimakkuuskin oli varsin suuri. Tämä on korkein sähkörauskulla todettu jännite. (Jännitteellä tarkoitetaan sähkövirran siirtymisvoimaa, ja se ilmaistaan voltteina. Sähkövirran voimakkuuden mittayksikkö on ampeeri.) |
|||
© Jacques-Yves Cousteau 1976 Oy Concert Hall Society Ab Digitointi Jari Saarinen 2025 |
 |
