Eläinlajien keskinäiset suhteet saavat monia muotoja. Jotkut lajit tulevat hyvin toimeen keskenään. Eräillä lajeilla on niin vähän tekemistä toistensa kanssa, ettei niillä voi sanoa suhdetta olevankaan. Epiactis-merivuokko ja Tegula-turbaanikotilo ovat tästä hyvänä esimerkkinä. Ne eivät yksinkertaisesti välitä toisistaan. Ne eivät tarvitse toisiaan ravinnoksi eivätkä suojaksi. Ne eivät myöskään tarvitse samanlaista ravintoa tai suojaa. Merivuokko syö mikroskooppisen pieniä planktoneliöitä, kotilon ruokavalio taas käsittää pääasiallisesti pieniä leviä. Kumpikaan eläin ei välitä alustanaan olevasta ruskolevästä. Meressä on monia esimerkkejä tällaisesta rinnakkainelosta. Kaksi eläinlajia saattaa elää aivan lähekkäin vaikuttamatta silti millään tavoin toistensa elämään.
Eräät eläinlajit jopa auttavat toisiaan. On kuitenkin myös lajeja, joilla tuntuu olevan luontainen vihamielisyys toisiaan kohtaan. Tällaisia eläinpareja ovat esimerkiksi kobrat ja mungot ja meressä kaskelotit ja jättiläiskalmarit. Tällainen vihamielisyys vaikuttaa usein voimakkaiden pelon ja vihan tunteiden sävyttämällä, mutta näin tuskin on silti laita.
Kuinka tällaiset lajien väliset vihamielisyydet sitten saavat alkunsa? Kun kaksi lajia ei tule toimeen keskenään, niiden hyökkäävä käyttäytyminen voi olla vaistopohjaista tai harkittua. Satoja tuhansia sukupolvia sitten kahden lajin jäsenet kilpailivat samasta asuinpaikasta, alueesta, ravinnosta tai ekologisesta lokerosta. Kilpailun kestäessä ne turvautuivat taisteluun. Tämä taistelunhalu on saattanut jäädä jäljelle
vielä useita sukupolvia sen jälkeen, kun nämä lajit ovat sopeutuneet erilaisiin lokeroihin eivätkä enää ole kilpailijoita. Mustekala ja hummeri, mureena ja mustekala ja hummeri ja mureena ovat tällaisia luonnostaan vihamielisiä eläinpareja. Välimeren kalastajat kertovat, kuinka heidän pyydyksiinsä on joskus tarttunut samanaikaisesti mustekala, hummeri ja mureena. Kalastajien mukaan kaikki kolme otusta peräytyvät pyydyksen eri nurkkiin mahdollisimman kauas toisistaan. Tuntuu kuin ne tietäisivät, että kolmas niistä tappaa heti sen, joka ensimmäisenä hyökkää toisen kimppuun.
On eläinlajeja, joilla tuntuu olevan luontainen vihamielisyys toisiaan kohtaan. Tällaisia eläinpareja ovat esimerkiksi kobrat ja mungot ja meressä kaskelotit ja jättiläiskalinani.
 |
<--Merivuokko ja turbaanikotilo. Alla näkyvät eläimet elävät samassa ympäristössä, mutta niillä on erilaiset elintavat, eivätkä ne välitä toisistaan vähääkään. |
Kovakuoristen kotitöiden viholliset kykenevät murtamaan näiden eläinten lujan puolustuksen. Oikeanpuoleisessa kuvassa iso tulppaanikotilo ahmii kypäräkotiloa. Isompi eläin käsittelee pienemmän eläimen »oviluukkua», operkulumia, pääsee kuoren sisään ja syö pehmeän lihan. Monet kotilot pyydystävät ahkerasti hitaita eläimiä, eräät kotilot syövät merileviä. -> |
 |
Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen
