 |
Elävä solmu. Kallioisella rannalla elävä täplikäs mureena on kiertynyt solmulle. Tähän asentoon se turvautuu myös mustekalan otteeseen joutuessaan. |
Kun mustekala kohtaa mureenan, näiden verivihollisten välille syntyy taistelu elämästä ja kuolemasta. Yleensä mureenat saalistavat mustekaloja öisin. Kun mureena aistii mustekalan hajun, se pujahtelee lähiympäristön koloihin ja löytää saaliinsa lähinnä hajun perusteella. Öiseen aikaan saalistavalla mureenalla ei ole suurtakaan hyötyä näöstään. Mustekalan löytäessään
mureena iskee siihen hampaansa, ja taistelu alkaa. Mustekala kietoo oitis lonkeronsa mureenan pään ympärille. Mureena puolestaan kiertyy solmuun pyrstöään heilauttamalla. Näin tehdessään se irrottautuu mustekalan otteesta ja pitelee samalla hampaillaan kiinni mustekalasta. Sitten se voi ryhtyä ahmimaan saalistaan.
Sukeltajat, jotka ovat saaneet mureenan pureman, kertovat, että mureenan ruuvipihtimäisestä otteesta on lähes mahdotonta vapautua. Mureenan hampaat ovat erittäin hyvin sopeutuneet saaliiseen tarttumiseen. Ylä- ja alaleuasta,
 |
 |
jopa kitalaesta ulkonee teräviä, ohuita, neulamaisia hampaita, jollaiset ovat tarpeen niljakkaita mustekaloja saalistavalle kalalle.
Ellei mureena onnistu parissa ensimmäisessä hyökkäyksessään, se hyvin todennäköisesti jää ilman ateriaa. Vedenalaisista filmeistä on nähty, että mustekalan päästämä mustepilvi johtaa uudet hyökkäykset helposti harhaan. Lisäksi mustekalan muste sisältää kemikaaleja, jotka tilapäisesti turruttavat mureenan hajuaistin.
Mustekalan löytäessään mureena iskee siilien hampaansa, ja taistelu alkaa. Mustekala kiertää lonkeronsa mureenan pään ympärille. Mureena puolestaan kietoutuu solmuun. Näin tehdessään se irrottautuu mustekalan otteesta ja pitelee samalla hampaillaan kiinni mustekalasta.
Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen
