Maailmassa tunnetaan nykyään yli yli 34 000 kalalajia. Yli 18 000 näistä on makean veden lajeja, ja uusia lajeja löydetään jatkuvasti (20 000 kalalajia. Vuonna 1976) Näistä noin 4000 lajia elää tiettävästi parvina. Tällaisten lajien yksilöt liikkuvat säännöllisessä tai epäsäännöllisessä, tiiviissä tai väljähkössä muodostelmassa. Kaikki parven yksilöt toimivat samalla tavoin, eikä niillä näytä olevan erityistä johtajaa. Yrittäessämme ymmärtää kuinka kalat voivat uida lähekkäin toisiaan häiritsemättä, meidän täytyy muistaa, että vesi on lähes kokoon puristumatonta ja melko läpikuultavaa.

Eräissä kokeissa kaloja estettiin vuorotellen käyttämästä kylki viivaansa ja näköään, kun niiden täytyi ottaa suunta sakean parven toisten kalojen mukaan. Kun kalat saivat käyttää kylkiviivaansa, parvi pysyi hyvin koossa. Heikon näkyvyyden alueilla kalat kykenevät kylkiviivan avulla pysyttelemään lähekkäin, mutta silti sopivan matkan päässä toisistaan. Jos kalat uisivat liian lähellä toisiaan, uintiliikkeiden aiheuttama pyörteily häiritsisi viereistä kalaa. Lopulta parvi venyisi pitkäksi jonoksi, ja yksittäiset kalat joutuisivat yhä kauemmaksi toisistaan. Kirkkaassa vedessä parvi voi laajentua, ja näöllä on silloin suurempi merkitys parven koossapitäjänä.