Ovatko kuvassa näkemämme valaat lajinsa viimeiset edustajat? Eivät nyt sentään. Valaiden määrä on kuitenkin laskenut romahdusmaisesti, ja valaiden vähetessä vähenee valaan-pyyntikin. 1800-luvulla valaanpyyntialuksia lähti satamista sadoittain hankkimaan valaan lihaa ja rasvaa. Miehet ajoivat valasta takaa pienellä veneellä ja keihästivät sen käsiharppuunalla. Armonisku annettiin työntämällä eläimen sydämeen pitkä, terävä keihäs. Myöhemmin pyynti mekanisoitiin, ja valaaseen ammuttiin räjähtävä harppuuna.

Valaanpyyntialukset tulivat nopeammiksi. Valaita tähystettiin lentokoneista, ja havainnot ilmoitettiin radiolla pyyntialukseen. Ja valaita teurastettiin yhä enemmän.

Eräitä valaslajeja on nykyään niin vähän, että asiantuntijat pohdiskelevat, löytävätkö lajin urokset ja naaraat milloinkaan toisiaan meren aavoilla ulapoilla. Valaiden suojelemiseksi on perustettu Kansainvälinen valaanpyyntikomissio, joka kokoontuu vuosittain määräämään pyyntikiintiöt ja sallitut pyyntiajat. Komissio päättää, missä valaita saa pyytää. Valaita esiintyy kuitenkin niin laajoilla alueilla, että määräysten valvonta on vaikeaa.

Satama Etelä-Afrikassa. Pyytäjät ovat saaneet saaliiksi kaksi valasta, joiden ruhoista valmistetaan erilaisia kaupallisia tuotteita.

Sitä paitsi monet asiantuntijat pitävät pyyntikiintiöitä liian suurina. Toinen muutosvaiheessa oleva kalastusala on Perun anjoveta teollisuus. Perulaiset kalastajat pyytävät näitä pieniä sillikaloja maansa rannikoilta lähes 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä saaliista saadaan vähän yli 2 miljoonaa tonnia kalajauhoa, jonka sisältämiä valkuaisaineita maailman nälkää näkevät kansat kipeästi tarvitsisivat. Etelä-Amerikan rannikolla kulkevan runsasravinteisen Humboldtinvirran virtauksissa tapahtuu ajoittaisia muutoksia, jotka

hajottavat anjovetaparvet. Saalistus on lisäksi ollut viime vuosina aivan liian tehokasta, ja kalat on pyydetty jo ennen kuin ne ovat ehtineet kutea. Nämä tekijät yhdessä ovat aiheuttaneet pahoja menetyksiä kalajauhoteollisuudelle ja vaikuttavat myös guano teollisuuteen, joka on riippuvainen anjovetoja syövistä guanomerimetsoista.