Merten salaisuudet 1977 nro: 13  
Kotisivuille / Merten salaisuudet lehden arkistoon
 
Mutaatiot

 

a

Mutaatio? Kuvan esittämä meritähti saattaa olla mutantti — yhden sadehaarakkeen jakautuminen voi tosin olla seurausta myös regeneraatiosta eli uusiutumisesta.

Tarkasteltaessa useita peräkkäisiä laboratorioeläinsukupolvia (esimerkiksi marsuja tai banaanikärpäsiä) havaitaan silloin tällöin yksilö, joka eroaa jonkin ominaisuuden puolesta vanhemmistaan. Ero voi olla melkeinpä minkälainen hyvänsä: banaani-kärpäsen lyhyt siipi, marsun pykäläinen korva tai kumman hyvänsä poikkeavan värinen silmä. Muutoksen ilmaantumiseen ei näytä olevan mitään selvää syytä, ja se saattaa olla tai voi olla olematta yksilölle haitallinen. Kyseessä on mutaatio, »vahinko», jonka on aiheuttanut geeni tai joukko geenejä, jotka jostakin syystä ovat muuttuneet.

Mutaatiot ovat elän ja kasvipopulaatioiden muuntelun peruslähteenä. Useimmat mutanttiyksilöt eivät ole yhtä menestyksekkäitä kuin normaalit. Joskus — tosin erittäin harvoin — satunnainen mutaatio on kuitenkin edullinen. Tällainen mutaatio voi vaikuttaa jopa kokonaisen eliöryhmän tulevaisuuteen.

 

Biologit uskovat pienmutaatioiden olevan populaatioissa muutoksia aiheuttavana järjestelmänä käytännöllisempiä kuin silmiinpistävien suurmutaatioiden. Mutaatioiden tuloksena syntyneet muutokset jäävät osaksi yksilön perinnöllistä rakennetta. Solujen ja yksilöiden lisääntyessä mutaatio siirtyy niiden jälkeläisiin. Tässä tapahtumassa voidaan havaita sukulaisuutta Lamarckin ajatukseen, jonka mukaan eliössä ympäristötekijöiden vaikutuksesta kehittyneet ominaisuudet siirtyvät sen jälkeläisiin. Käsitys hankittujen ominaisuuksien periytymisestä vaikutti merkittävästi Darwiniin.

Jos banaanikärpäsiin kohdistetaan lyhyen aikaa röntgensäteitä, niin säteilytettyjen kärpästen jälkeläistöön ilmestyy normaalien yksilöiden lisäksi joukko mutanttiyksilöitä. Ylivoimainen enemmistö näistä mutanteista on elinkelpoisuudeltaan huonompia kuin sukulaisensa. Tämä on helposti selitettävissä. Luonnonpopulaatioissa on tapahtunut mutaatioita lukemattomien sukupolvien ajan. Valinta on näistä mutanteista suosinut parhaita, ja näin on vähitellen kehittynyt nykyinen, elinympäristöönsä hyvin sopeutunut tyyppi. Useimmat uudet mutaatiot vähentäisivät populaation elinkykyä, ja tästä syystä ne nopeasti — valinnan hylkiminä — katoavat. Vahainen osa mutaatioista on kuitenkin merkityksettömiä tai mahdollisesti jopa edullisia, ja niillä saattaa olla vaikutusta eliökantojen tulevaisuuteen. Geenimutaatioiden lisäksi on olemassa myös sellaisia mutaatioita, joissa muutokset kohdistuvat geenin sijasta kromosomiin tai jopa useisiin kromosomeihin. Kromosomi saattaa katketa, siitä voi irrota keskeltä pala, irronnut osa voi liittyä johonkin toiseen kromosomiin tai takaisin alkuperäiseen, mutta eri asennossa kuin ennen jne.

Mikä sitten aiheuttaa mutaatiot? Kukaan ei tiedä varmasti niin sanottujen spontaanien, »itsestään» syntyvien mutaatioiden syytä. Kyse on ehkä kromosomien DNA:n kahdentumisessa tapahtuvasta virheestä. Tunnetaan monia eri tapoja saada aikaan mutaatioita, ja tutkijat käyttävät niitä usein apuna tutkimuksissaan. Röntgensäteet, ultravioletti valo, kosmiset sateet ja monet kemialliset yhdisteet tuottavat mutaatioita. Tällaisia mutaatioita aiheuttavia yhdisteitä, mutageenejä, ovat esimerkiksi eräät ympäristöä saastuttavat myrkyt ja LSD. Normaalisti maan pinnalle saapuva kosminen säteily on niin vähäistä, että se selittää vain noin 0,1 prosenttia laboratorioissa havaituista banaanikärpästen mutaatioista. Luonnossa tapahtuville spontaaneille mutaatioille täytyy olla jokin muu selitys.

Meille tuntemattomista syistä ovat maapallon magneettiset navat vaihtuneet päinvastaisiksi lukuisia kertoja maapallon historian aikana. Näiden vaihdosten seuraukset ovat voineet olla valtavat. Vaihtumishetkellä maapallolla ei olisi magneettikenttää, ja maan pinnalle saapuva kosminen säteily lisääntyisi tavattomasti. Maapalloa ympyröivät, magneettikentän voimaviivojen mukaan asettuneet Van Allenin vyöhykkeet havisisivat. Mikäli maapallon muinaisuudessa näihin vaihdoksiin on kulunut aikaa vähänkin pitempään, niin ne saattaisivat selittää joitakin fossiilijäämistössä havaittavia suuria lajinkehitystapahtumia.

Etukansi
Ruovikon saalistaja
Ruovikon saalistaja 2
Maa herää
Elämän nuoruus
Elämän nuoruus 2
Elämän arkistot
Kiveen kirjoitettu
Merieläimiä vuorilla
Evoluutioajatuksen kehitys
Lomarcin käsitys
Drawnin peipot
Mendel ja herneet
Mandel ja herneet 2
Elämän kaava
Mutaatiot
Paras jää eloon
©2012 Merten Salaisuudet Jacques-Yves Cousteau Editio Service S.A. 1976 Oy Concert Hall Society Ab
Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen