Pingviinit eivät osaa lentää, ja lisäksi ne elävät yleensä kylmillä seuduilla. Se ei ole helppoa elämää linnulle. Pingviini on uimari, sukeltaja ja uimahyppääjä. Se pyydystää ravinnokseen kaloja, mustekaloja ja äyriäisiä yhtä nopeasti ja taitavasti kuin hylkeet ja pyöriäiset. Koska pingviinit ovat lintuja, niiden täytyy löytää lisääntymisaikana sopiva hautomapaikka.

Ne rakentavat alkeellisia pesiä ja suojaavat pesänsä ruohoilla, kaisloilla tai kivillä. Kahdella pingviinilajilla, kuningaspingviinillä ja keisaripingviinillä, on tehokas keino seuraavan sukupolven suojelemiseksi. Näiden lajien jaloissa on irralliset, taskumaisiksi kehittyneet ihopoimut, joihin naaras sijoittaa ainoan munansa hautoma-ajaksi. Keisaripingviinin lisääntyminen tapahtuu vuoden kylmimpänä aikana.

Minkä hyvänsä eläinlajin tärkein tehtävä on suvunjatkaminen. Vaalipa lisääntyminen kuinka paljon tahansa energiaa, eläin uhraa tämän energiamäärän. Lohi, jonka mätimunia »lypsetään» yllä olevassa kuvassa hedelmöitettäviksi, kutee vain kerran elämässään ja kuolee noin viikkoa myöhemmin. Kutuun valmistautumisen ja kutemisen vaatima energiankulutus on ehdyttänyt kalan voimat.

Eräät kalat sen sijaan saattavat kutea useita kertoja yhtenä kutukautena ja jatkaa kutemista vuosittain vielä pitkän ajan.Sinieväisellä tonnikalalla, joka painaa noin kaksisataa kiloa, mätimunien osuus sukukypsän naaraan painosta on noin viisi prosenttia. Juovabassilla on vielä enemmän ja vielä isompia mätimunia, jotka vastaavat lähes 15 prosenttia kalan painosta. Jos naarasbassi painaa vaikkapa kymmenen kiloa, puolitoista kiloa sen painosta on mätimunia.