Kaikki eläimet läpikäyvät erilaisia kehitysvaiheita kasvaessaan munasolusta täysikasvuiseksi. Joillakin lajeilla näitä kehitysvaiheita on vähän. Toiset lajit, kuten äyriäiset, muuttavat muotoaan useita kertoja.

Taskuravun kehitykseen kuuluu viisi selvästi toisistaan erottuvaa vaihetta. Pyöreähkön munan sisällä kehittyvä sikiö kokee aluksi ns. naupliusvaiheen. Tällöin sikiö on munan muotoinen ja niveletön. Sikiön leveässä etuosassa on kolme paria lisäkkeitä. Nämä lisäkkeet ovat tuntosarvien, tuntosukasten ja leukojen alkioita. Sikiön etupään keskiosassa on yksi silmä, mutta muuten sikiöstä voi tuskin lainkaan erottaa täysikasvuisen taskuravun muita elimiä ja ruumiinosia. Seuraava, kuoriutumisaikana alkava vaihe on nimeltään protozoea, jota seuraa zoeavaihe. Näissä vaiheissa taskurapu alkaa jo saada tulevan muotonsa.

Eräille lajeille kehittyy takajalat, takaruumis muuttuu jaokkeiseksi, ja rintakilpi muodostuu. Viimeisessä täyttä kehittyneisyyttä edeltävässä vaiheessa, jonka nimi on megalops, taskurapu jo muistuttaa muodoltaan täysin kehittynyttä yksilöä. Varhaisissa kehitysvaiheissaan taskuravun toukat ovat merivirtojen armoilla. Ne ajelehtivat meressä päämäärättömästi ja joutuvat helposti

isompien planktoneliöiden tai kalojen saaliiksi. Kehittyneemmät toukat ja täysikasvuiset tasku-ravut syövät vuorostaan itseään pienempiä planktoneliöitä.

Nämä kehitysvaiheet, joissa eläin muuttaa joskus ratkaisevastikin muotoaan, vaativat hyvin paljon energiaa. Niinpä voimme usein arvioida jonkin eläimen ravinnontarpeen sen perusteella, kuinka jyrkkiä muodonmuutoksia tämä eläin käy läpi kehityksensä aikana.

Kampelojen elämä alkaa mätimunasta. Kun munat ovat kuoriutuneet, niistä tulleet poikaset uivat vedessä pystyasennossa, selkä pintaan päin. Poikasilla on silmä pään kummallakin puolen. Poikasten kasvettua noin millimetrin pituisiksi, ne kääntyvät toiselle kyljelleen ja uivat sen jälkeen koko elämänsä kylkiasennossa. Tässä vaiheessa niillä on vain yksi näkevä silmä. Sitten pohjanpuoleisen kyljen silmä siirtyy kalan pään pinnanpuoleiseen osaan. Pohjassa elävät kampelat tarvitsevat hyvää näköä ja kaksi silmää on parempi kuin yksi.

Myös ihmisen hedelmöitynyt munasolu kokee valtavia muutoksia syntymää edeltävänä aikana. Alkuvaiheen pieni, hännällinen sikiö, jolla on kidusaukot kuten kalalla, ei juuri muistuta vastasyntynyttä lasta.

Eräät meriläinlajit kelluvat varhaiskehityksensä aikana vapaasti vedessä, kunnes asettuvat paikoilleen. Naupliusvaiheen merirokko on vapaana uiva eläin. Cyprisvaiheen jälkeen se kiinnittyy kiveen, metalliin tai puualustaan. Merirokon kiinnittymisainetta voisi sanoa maailman pitävimmäksi liimaksi. Koko loppuelämänsä merirokko viettää alustaansa kiinnittyneenä ja työntää suuhunsa ravintoa viuhkamaisilla jaloillaan.