Merten salaisuudet 1976 nro: 11  
Kotisivuille / Merten salaisuudet lehden arkistoon  
Imettävät emot

 

20 21
Kansilehti
Kalmarit, seepiat, tursaat
Papukaijakala
Tasa ja vaihtolämpöisyys
Mitä eläimet tarvitsevat
Joona ja meriahven ja Nopeakasvuinen hylje
Suomut kertoo iän ja
Hummerin asevarasto
Vaihteleva kasvu ja
valikoiva ameeba
Katoavat valaat
Taskuravun kehitys
Lisääntymisvietti
Jakautuva palomato ja Energiaa talveksi
Sinnikäs lintu ja Elämän
täytyy jatkua
Imettävät emot
Liike vaatii energiaa
Eläinmaailman ennätyksiä
Liikkumaton jätti
Ravinnon otto ja muuntaminen

Valaanpoikasen ensi ravintoa voisi luonnehtia kalalta maistuvaksi pirtelöksi. Valaan ja ihmisen maidon suuri ero on niiden rasvapitoisuudessa. Ihmisen maito sisältää rasvaa 2—3 prosenttia. Lehmänmaidon rasvapitoisuus vaihtelee neljästä kuuteen prosenttiin.

Naarasvalaalta erittyy yhdessä vuorokaudessa noin 160 litraa maitoa, ja lähes 50 prosenttia tästä maidosta on rasvaa. Valaanmaidossa on myös runsaammin valkuaista, kalkkia, fosforia ja tiamiinia (erästä B-vitamiinia). Sen sijaan siinä on vähemmän A-vitamiinia kuin ihmisen maidossa, vettä vain puolet ihmisen maidon määrästä ja sokeria tuskin ollenkaan.

Pinnan alla imemässä oleva valaan tai delfiinin poikanen saa maidon sakeana ja kermanvärisenä. Kun poikanen on hyvin pieni, se kykenee pysyttelemään veden alla vain minuutin kerrallaan. Niinpä sen täytyy saada ravintonsa nopeasti. Koska kukin ruokinta kestää vähän aikaa (joskin ruokinnat toistuvat useasti)

Ruokinta-aika. Kuvassa näemme Amazonin delfiinin imettämässä muutaman tunnin ikäistä poikastaan. Joillakin delfiineillä ja pyöriäisillä imetysaika kestää jopa 18 kuukautta.

maidon täytyy sisältää runsaasti ravintoa. Emo helpottaa poikasen ravinnonsaantia laskemalla maidon esiin lyhyinä suihkauksina.

 
©2013 Merten Salaisuudet Jacques-Yves Cousteau Editio Service S.A. 1976 Oy Concert Hall Society Ab
Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen