| Joskus eläinten kehitys tuntuu olevan eräänlaista kilpajuoksua. Yksi eläinlaji kehittää hyökkäyselimistöä, joka pystyy käyttämään ravinnokseen mitä tahansa. Toinen laji puolestaan kehittää samanaikaisesti puolustuselimistöä, jota mikään eläin ei pysty syömään. Koralli on mahdollisimman vaikeasti käytettävää ravintoa, koska kova ranko suojaa yhteisön pieniä pehmeitä polyyppeja ja leviä. Mutta papukaijakalallepa on kehittynyt nokkamaiset leuat ja leikkaavat hampaat, joilla kala pystyy haukkaamaan korallikimpaleita ja hienontamaan ne puruksi. Kalan ruoansulatuselimistö käyttää levät ravinnoksi ja poistaa hienoksi jauhetun korallikiven. |  |
Taitto: ja web julkaisu: Jari Saarinen